Digimurroksen luova tuho – mistä eväät murrokseen?

Digimurroksessa vanhaa katoaa, mutta samalla se on myös mahdollisuus uuteen. Mistä tunnistaa oman alan muuttuminen? Miten murrokseen voi vastata? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin Paltan syyskokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa 30.11.

MTV:n ja Mediahub Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan edustama media-ala heitettiin toimialana vähän kuin kylmään veteen.

– Liian pitkään ajateltiin, että tv-lupa on lupa painaa rahaa. Kukaan ei uskonut alan muutokseen, saati muutoksen nopeuteen. Mutta media-ala on muuttunut ja uudistuminen jatkuu. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi meillä uutistuotannon kustannuksia on karsittu kolmanneksella, mutta samaan aikaan katsojaluvut ovat kasvaneet saman verran, Merja Ylä-Anttila kertoi media-alan ja MTV:n tilanteesta.

Pääjohtaja Reijo Karhisen edustama OP tulee perinteiseltä toimialalta, joka on suuren murroksen kynnyksellä. Mikä herätti OP:n muutokseen?

– Digitalisaatiosta, globalisaatiosta ja muista megatrendeistä puhutaan paljon, mutta termit kuulostavat kaukaisilta ja mystisiltä. Pohdinnan jälkeen totesimme, että meillä murros tulee näkymään ennen kaikkea asiakaskäyttäytymisen muutoksena. Perinteisiä pankki- ja vakuutustoimijoita ei tulevaisuudessa enää tarvita. Niinpä lähdimme etsimään jalansijaa ja kasvua aivan uusista palveluista ja toimialoista, Karhinen kertoi.

Eli murroksen edessä konkretisoidaan hienot sanat, pohditaan yhdessä tulevaisuuden kuvaa ja tehdään sen mukainen strategia ja toimet, paneelin vetäjänä toiminut Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner kiteytti. Entä mikä on viiden vuoden päästä se palvelu tai toimiala, jossa tekoäly pääsisi näyttämään kyntensä?

– Kysyisin mieluummin, että millä toimialalla se ei lyö itseään läpi? Tekoäly ei ole mikään erillinen asia, sillä kaikkea bisnestä tulisi johtaa tiedolla. Se on vain uusi tapa hyödyntää tietoa. Tekoäly on jo lyönyt itsensä läpi monella alalla, mutta jokaisella toimialalla on sekä edelläkävijöitä että niitä jotka eivät ole asiaan vielä heränneet, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara sanoi.

Mitä Paltan pitäisi tehdä digimurroksen eteen?

– Vanhaa työtä poistuu ja uutta syntyy tilalle jopa enemmän. Väittäisin, että yritykset, ihmiset tai yhteiskuntakaan eivät ole valmiita näkemään, kuinka vakava työn murros on edessä. Työmarkkinoiden kannalta kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin ensi vuoden palkankorotusprosentit, Karhinen sanoi.

– Paltan täytyy olla paalupaikalla muuttamassa yhteiskuntaa. On luotava painetta, että yhteiskunnan normit sopivat tulevaisuuden maailmaan ja rajoittamisen sijaan mahdollistavat uudenlaiset toimintatavat ja innovaatiot. Lisäksi työmarkkinapuolen jäykkyyksiä täytyisi purkaa, Reijo Karhinen jatkoi.

– Lyhyellä tähtäimellä Paltan tulisi tukea yrityksiä digikypsyyden luomisessa. Pitkällä tähtäimellä oleellista on osaamisen rakentaminen. Jos kuvittelee selviävänsä työelämässä suorittamalla tutkinnon ja tekemällä samanlaista työtä koko elämän, tulee pettymään. Sekä yritysten että yksilöiden täytyy kehittää osaamistaan jatkuvasti, Antti Vasara sanoi.

Miten osaamisen päivittämistä voisi nopeuttaa?

– Meillä Suomessa täytyisi luopua ajatuksesta, että kaikkeen tarvitaan tutkinto. Osaamisen kehittäminen on nostettava yhdeksi yritysten ydinprosesseista. Johtajan tulee rakentaa näkemystä siitä, millaista osaamista yrityksessä tulevaisuudessa tarvitaan, Reijo Karhinen sanoi.

– Ennen työntekijät oli sidottu tekemään mekaanista työtä. Siitä siirryttiin tietotyöhön, josta suuri osa on edelleen melko mekaanista tai rutiininomaista. Tekoälyn myötä työntekijöille vapautuu enemmän aikaa luovaan työhön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä tulisi nähdä mahdollisuutena eikä pelättävä sitä, että lyhyellä tähtäimellä murros vaatii uusien asioiden opettelua, Antti Vasara sanoi.

– Työssä oppiminen koskee meitä kaikkia. Meillä esimerkiksi muutama työntekijä osallistui pari vuotta sitten mobiilijournalismin kurssille. Tämä ydinjoukko kouluttaa nyt sekä omaa porukkaa että muita mediataloja ja yrityksiä. Tässä yksi esimerkki, miten me saimme taloon sekä uutta osaamista että uutta liiketoimintaa, Merja Ylä-Anttila kuvasi.

Miten saisimme myös työntekijät ja suuren yleisön ymmärtämään työn murroksen ja sen mahdollisuudet?

 – Uskon vahvasti teknologian voimaan siinä, että hyviä asioita saadaan toteutettua. Mutta täytyisi osata luoda myös jonkinlainen kuva siitä, miten työ muuttuu. Esimerkiksi Nokia kohtasi aikanaan luovan tuhon, mutta entiset nokialaiset ovat edelleen olemassa, osaaminen on levinnyt, kehittynyt ja vanhoista virheistä on opittu. Tarinalla on positiivinen loppu, vaikka sitä ei silloin osattukaan vielä nähdä, Antti Vasara kuvasi.

– Paljon on kiinni pelosta, muutos pelottaa. Luottamuksen rakentaminen täytyisi olla paremmalla tolalla koko yhteiskunnassa. Esimerkiksi liikennekaaressa tietojen jakamisen osalta pelättiin ensimmäisenä kyttäämistä, eikä nähty niitä mahdollisuuksia, joita avoimen datan hyödyntäminen avaa. Se, miten asioita kerrotaan ja millaista ilmapiiriä luodaan, vaikuttaa asenteisiin, Merja Ylä-Anttila pohti.

– Ei ole sitoutumista ilman ymmärrystä. Siksi murrosta on avattava uudestaan ja uudestaan. Lisäksi tarvitaan keskustelua siitä, miten muutos oikeasti kohtaa elävän yrityksen ja millaisia mahdollisuuksia se luo sekä yrityksille että työntekijöille. Murros on paljon muutakin kuin yt-otsikoita, ja kannustavien tarinoiden kertomisessa myös medialla on tärkeä rooli, Reijo Karhinen sanoi.

Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe kuunteli paneelikeskustelua tarkalla korvalla.

– Virtuaalinen kollega on nähtävä uutena resurssina. Digimurros tai digityöntekijä on vähintään yhtä paljon HR-osaston kuin IT-osaston ”asiakas” ja tes-pöydänkin uusi osapuoli. Sen lisäksi, että tavoitteenamme on tukea digipalveluja tukevan toimintaympäristön kehittymistä, suurimpana työmarkkinaliittona digiteema kuuluu Paltan agendalle myös työmarkkinoiden näkökulmasta. Itse asiassa huonosti kävisi, jos näin ei olisi, Varpe sanoo.

Kaikkiaan keskustelusta jäi hyviä eväitä Paltan vaikuttamisviestinnän agendalle.

– Paneelin selkeä viesti on, että vanhoilla toimintatavoilla ei enää pärjätä. Yksittäisten asioiden tai momenttien vilauksen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Tässä on tärkeä vaikuttamisen paikka Paltalle, Varpe jatkaa.