Suomalaisen johtamisen on muututtava, mikäli aiomme menestyä kansainvälisessä kilpailussa, sanovat Riitta Varpe ja Jorma Turunen. Tämän vuoden Digibarometri kertoo, että vain 18 prosentilla suomalaisista yrityksistä on digitaalisen muutoksen strategia. Ruotsalaisilla yrityksillä sellainen on 44 prosentilla, norjalaisista puolella ja tanskalaisista kahdella kolmasosalla.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Kasvua digitaloudesta 2015 -tutkimukseen vastanneista yrityksistä 63 prosentilla liiketoiminnan digitalisointia ei ole määritelty lainkaan osaksi strategisia tavoitteita. Luvut teknologiateollisuudessa ovat ikävän korkeat sielläkin. Tämä on huolestuttavaa. Yrityksillä, jotka pyrkivät kasvuun, oli digitalisaatio määritelty strategian keskiöön. Yrityksellä tulee olla yksi strategia: digistrategia.

Mikäli suomalaiset yritykset haluavat osansa 15 prosentin vauhdilla etenevästä palvelujen markkinan globaalista kasvusta, niiden on otettava internetin ja tietotekniikan hyödyntäminen strategiansa ytimeen. Yritykset ja yhteisöt, jotka osaavat yhdistää ihmiset, tietotekniikan, informaation ja tehokkaat toimintatavat pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten.

Digiloikan ottaminen vaatii myös uudenlaista osaamista. KONE ja Marimekko ovat esimerkkejä edistyksellisistä yrityksistä, jotka ovat jo hankkineet hallituksiinsa ja johtoryhmiinsä digitaalisuutta ymmärtäviä ihmisiä. Niistä kannattaa ottaa oppia.

Johtamisen on terästäydyttävä myös julkisella sektorilla. Sipilän hallitusohjelmassa on luvattu, että Suomi ottaa tuottavuusloikan julkisissa palveluissa tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin. Ohjelmassa kerrotaan myös, että nykyiset prosessit puretaan ja muutosjohtamisen organisointia vahvistetaan. Hyvä, näin juuri pitää tehdä.

Yritysten on voitava luottaa siihen, että tarjottu julkinen palvelu viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi on mahdollisimman laadukasta ja tehokasta. Julkisen hallinnon prosessit pitää uusia ja digitalisoida, digitalisoinnin hyödyille on asetettava mittarit ja niitä pitää seurata. Tässä on merkittävän tuottavuusloikan paikka.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) loivat toimivia käytäntöjä yritysvetoiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hyväksi havaittua mallia ei kannata purkaa, vaikka SHOKit nykyisessä muodossa ajettaisiinkin alas.  Niissä testattua public-private-partnership-toimintatapaa tulee hyödyntää, kun yritysverkostot toteuttavat hallituksen kärkihankkeita yhdessä esimerkiksi Tekesin ja yliopistojen kanssa. Kärkihankkeiden tulee jo tuottaa tuloksia kolmessa vuodessa, joten itse toimintamallia ei ole siksi aikaa rakentaa uudestaan.

Uudistumista saadaan aikaan myös innovatiivisten hankintojen ja kokeilujen kautta. Uusille tavoille ratkaista ongelmia on annettava mahdollisuuksia. Se on aivan välttämätöntä myös siksi, että pystymme synnyttämään uusia käyttäjälähtöisiä ja asiakaskeskeisiä palveluja sekä kansalaisille että yrityksille.

Digitalisaatio edellyttää suurta muutosta myös viranomaisten asenteissa ja toimintakulttuurissa. Hallitusohjelmassa todetaan rohkeasti, että innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan uusiksi virkamieshyveiksi. Myös julkisessa hallinnossa pitää ryhtyä mittamaan asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti: ”Asioit juuri virastossamme, arvioi asteikolla 1-10 saamasi palvelun laatua.”

Digitalisoituihin toimintamalleihin siirtymisen onnistumisen ratkaisee johtaminen. Kaikki uusi edellyttää luopumista vanhasta. Jämäkkä johtaminen merkitsee sitä, että muutokselle asetetaan tavoitteet.  Ihmiset pitää innostaa mukaan, tavoitteiden toteutumista on seurattava ja tarvittaessa korjattava toimintaa.

Suomelle digitalisaatio on ennen kaikkea suuri mahdollisuus. Meillä on osaamista sen hyödyntämiseen ja toivottavasti ketteryyttä käyttää tilanne hyödyksi.  Siinä on ainutlaatuinen kasvun moottori.

Valtioneuvoston Suomi – teollisen internetin Piilaakso ­-selvityksen mukaan aktiivinen ja sitoutunut ote digitalisaatioon ja teolliseen internetiin voisi tuoda Suomeen 12 miljardin euron investoinnit ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Entisenlainen meno sen sijaan vie 16 000 työpaikkaa hallituskauden aikana. Ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta.

 

Jorma Turunen                                                       Riitta Varpe
toimitusjohtaja                                                      toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus                                            Palvelualojen työnantajat PALTA

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 14.9.2015.