Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

Palta ja Innolinkin selvittivät kyselytutkimuksella nyt neljättä kertaa suomalaisten palveluyritysten – ei vain Paltan jäsenyritysten – asennoitumista ja asemoitumista digitalisaatioon.

Tutkimuksen perusteella palveluyritykset voidaan jakaa digitalisaation suhteen karkeasti neljään joukkoon. Suunnannäyttäjiin, jotka ovat ottaneet digitalisaation liiketoimintansa strategiseen ytimeen. Heitä on tulosten perusteella 20 prosenttia palveluyrityksistä Suomessa. Toinen ryhmä on digitalisaation hyödyntäjät, jotka digitalisoivat liiketoimintansa ja hallintonsa. Tämä on suurin ryhmä, 34 prosenttia. Sopeutujat, joita on 21 prosenttia yrityksistä, tyytyvät digitalisoimaan sen mitä on pakko. Yli neljännes, 26 prosenttia, on digikieltäjiä. Tämän ryhmän yritykset eivät koe digitalisaation koskevan heidän liiketoimintaansa tai toimialaansa.

– Kenties merkittävin havainto tämän vuoden tuloksissa on, että digitalisoitumiskehityksen suunnannäyttäjäyritysten määrä on kaksinkertaistunut edellisvuoden tutkimuksesta. Nämä toimijat ovat voimakkaan kasvuhakuisia ja vievät digitalisaatiota kaupalliseen suuntaan, kommentoi tuloksia Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela.

– Digitalisuuden asema on viime vuosina voimistunut yritysten sisällä ja se on nyt yleisesti mukana strategisena painopisteenä, Vuorela jatkaa.

Viimeisen neljän vuoden aikana edelläkävijöiden ja hyödyntäjien osuus on kasvanut. Digikieltäjien osuus taas on pudonnut reilusta kolmanneksesta noin neljännekseen. Kehitys on siis oikean suuntaista. Tosiasia kuitenkin on, että ei ole sellaista yritystä tai toimialaa, jossa digitaalisia ratkaisuja ei olisi mahdollista hyödyntää. Kyse on siitä, kuka tekee sen ensin ja parhaiten. Kaikkien yritysten tulee herätä digitalisaation mukanaan tuomaan liiketoimintaympäristön muutokseen.

– Erityisen ilahduttavaa on, että kun yrityksiltä kysyttiin mitä lisäarvoa digitalisoinnilla tavoitellaan, niin oli yleisin vastaus asiakaskokemuksen kehittäminen. Vielä vuonna 2017 tärkein digitalisoinnin syy oli toiminnan tehostaminen. Kulujen karsimisen sijaan katse on nyt siis myynnin lisäämisessä. Asiakas nousee liiketoiminnan keskiöön kuten kuuluukin, toteaa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Kasvun ja digitalisoinnin välillä vahva korrelaatio

Tutkimuksen tulokset digitalisoinnin vaikutuksesta yrityksen tulevaisuudennäkymiin ovat selvät. 72 prosenttia voimakkaasti kasvuhakuisista palveluyrityksistä on määrittänyt liiketoiminnan digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen, kun taas taantuvista palveluyrityksistä 55 prosenttia uskoo edelleen, ettei digitalisaatio ole yrityksen kannalta merkittävä asia.

Palveluyritysten kansainvälistyminen on laajasti ottaen vielä lapsenkengissä. 29 prosenttia yrityksistä ilmoitti harjoittavansa jonkin asteista kansainvälistä liiketoimintaa, mutta vain reilulla 12 prosentilla kansainvälinen liiketoiminta on merkittävää eli vähintään neljännes liikevaihdosta.

– Hyvä suhdanne vauhdittaa nyt kansainvälistymistä. Joka viides palveluyritys kertoi suunnittelevansa kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista tai sen kasvattamista. Vientimarkkinoille lähtijöitä ja potentiaalia siis riittää, jatkaa Paavonen.

Digitalisointi on mahdollista kaikille yrityksille

Tutkimustuloksista käy ilmi, että yrityksen kasvu kytkeytyy vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen. Ääripäässä kasvavat yritykset ovat uusinta digiteknologiaa kehittäviä kansainvälisiä menestystarinoita. Kaikkien yritysten ei kuitenkaan kannata ryhtyä kehittämään tekoälyratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Ainakaan heti.

Jokainen yritys voi silti soveltaa digitaalisuutta liiketoiminnassaan jollakin tavalla. Ensimmäinen askel on miettiä mitä se olisi ja miten se tapahtuisi. Yrityksen kasvaessa kotimaan markkinat käyvät pian pieniksi ja kasvua on haettava ulkomailta. Jos haluaa kasvaa, on oltava kasvavilla markkinoilla.

Molemmat havainnot voivat tuntua ilmiselviltä, mutta näin asia yksinkertaisuudessaan on. Tuotteen on oltava kunnossa ja tietyn pisteen jälkeen kasvua on haettava ulkomailta.

Paltan Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus

Innolinkin Paltan toimeksiannosta neljättä kertaa toteuttaman Digitaloudesta kasvua -tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yritysten näkemyksiä, tarpeita ja toiveita liiketoiminnan digitalisointiin liittyen. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis–huhtikuussa 2018, ja tulokset perustuvat yhteensä 988 vastaukseen kaikilta palvelutoimialoilta. Kyselyyn vastasi siis noin joka yhdeksännen vähintään 10 henkilöä työllistävän palveluyrityksen edustaja. Lisäksi 114 yrityksen otoksella selvitettiin alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten asenteita. Vastaajat ovat suomalaisia palvelualan yrityspäättäjiä, suurin osa toimitusjohtajia. Aiemmat tutkimukset toteutettiin vuosina 2015–2017.

Lisätietoja:

Matti Paavonen, pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, p. 050 534 2506

Pekka Vuorela, toimitusjohtaja, Innolink Research Oy, p. 050 571 8804

Innolinkin tutkimustulokset: Digitaloudesta-kasvua_tutkimuksen-tulokset-2018.pdf

Matti Paavosen analyysi tutkimustuloksista:  Digitaloudesta-kasvua_analyysi-2018.pdf