Esitys työaikalain uudistamisesta ei vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin

Työaikalakia koskevassa esityksessä ei oteta riittävästi huomioon yritystoiminnan ja työntekotapojen muuttumista eikä tulevaisuuden työhön liittyviä tarpeita. Esitys ei myöskään edistäisi työpaikkojen lisääntymistä ja työllisyysasteen kasvua. Työaikalain uudistamista ei tulisi jatkaa mietinnön pohjalta.

Yhä useampi henkilö työskentelee erilaisissa itsenäisissä ja vastuullisissa asiantuntijatehtävissä tai keskijohdossa. Työn luonne ei näissä edellytä työhön käytetyn ajan seuraamista vaan tehtävien suorittamista valvotaan lähinnä työn tuloksen perusteella. Tällaisissa tehtävissä työskentelevät pitäisi rajata lain soveltamisalan ulkopuolelle. Esitys ei kuitenkaan tuo merkittäviä muutoksia lain soveltamisalaan eikä hyödynnä EU:n työaikadirektiivin sallimia mahdollisuuksia.

Yötyö

Tarve teettää yötyötä on lisääntynyt etenkin monilla palvelualoilla. Esimerkiksi ICT-alalla, pankeissa ja vakuutuspalveluissa palvelujen kysyntä vaihtelevina vuorokaudenaikoina lisääntyy jatkuvasti. Myös kauppojen aukioloaikojen vapautuminen edellyttää entistä laajempaa mahdollisuutta yötyön tekemisen. Lakiesitys ei kuitenkaan tuo helpotusta säännöllisen yötyön teettämiseen.

Työaikapankki

Esityksen mukainen työaikapankkijärjestelmä ei vastaa työelämän tarpeisiin. Se ei toisi joustavuutta käytännön työelämään, koska esimerkiksi säännöllistä työaikaa ei voisi säästää. Säännöksen tulisi sallia monipuolisten järjestelmien käyttömahdollisuudet työpaikoilla sovittavalla tavalla.

Paikallinen sopiminen

Esitys ei toisi olennaisia muutoksia mahdollisuuteen sopia työaika-asioista paikallisesti. Joustavien työaikamallien lisäksi paikallisesti pitäisi voida sopia mm. lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksista ainakin jollakin tasolla.

Matkustamiseen käytetty aika

Vaikka esitys ei muuta pääsääntöä siitä, että matkustusaika ei ole työaikaa, esityksen mukainen velvollisuus turvata työntekijälle matkustamisen jälkeen mahdollisuus riittävään palautumiseen aiheuttaisi ongelmia. Esitys on ongelmallinen, esityksessä ei avata miten työnantajan tulisi tätä valvoa tai varmistua työntekijän palautumisesta.

Lisätiedot:
apulaisjohtaja Kaj Schmidt, Palta, p. 020 595 5057

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.