Kasvu ja työpaikat syntyvät palveluista. Tarvitsemme palveluita niiden korkean arvonlisän vuoksi. Verkottuneessa taloudessa kilpailukykyiset palvelut luovat kasvua kaikille toimialoille. Kaikkiaan noin 85 % suomalaisista työskentelee palvelutehtävissä. Palveluiden kasvu jatkuu Suomessa suhdannevaihteluista huolimatta, kunhan huolehdimme sen edellytyksistä. Voit lukea tarkemmin Paltan hallitusohjelmatavoitteista tältä sivulta.

Palveluvienti on parasta mahdollista vientiä

Palveluviennin merkitys Suomelle kasvaa koko ajan. Suomen bruttoviennin arvosta 30 % tulee palveluviennistä. Jos mitataan kotimaista arvonlisäystä on palveluiden ulkomaankaupalla vielä tätäkin suurempi merkitys. Palveluviennissä on potentiaalia kasvaa viennin uudeksi kivijalaksi. Varmistetaan edellytykset, että palveluvienti voidaan tuplata 2025 mennessä. Lue lisää.

Innovaatio- ja kasvupolitiikkaa uusilla teknologioilla tulevaisuuden tarpeisiin

Kasvu syntyy fiksusta tekemisestä. Suomen talous on aina kasvanut tuottavuuden ja innovatiivisen tekemisen ansiosta. Suomi pärjää jatkossakin vain panostamalla osaamiseen ja uutta luovaan. Suomi on saatava uudestaan innovaatioiden, osaamisen ja korkean lisäarvon polulle. Lue lisää.

Menestystä huippuinfralla

Laadukas ja nopea tietoverkko on tietoon ja sen jalostamiseen perustuvan liiketoiminnan kivijalka. Teollinen internet, lisätty todellisuus tai tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävät sovellukset eivät toimi ilman nopeaa ja laadukasta verkkoa. Kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia logistisista ja liikenteellisistä toiminnoista. Lue lisää.

Tuplataan Suomen matkailukeino

Matkailuelinkeinon perusta on toimiva ja monipuolinen henkilöliikenne. Liikenteen osuus matkailun liikevaihdosta on noin 1/3. Helsingin saavutettavuus solmukohtana lento-, raide- ja maanteitse on koko elinkeinon ja myös kaikkien maakuntien matkailun näkökulmasta ykkösasia. Lue lisää.

Työ, yrittäjyys ja työmarkkinat tuottavuuden ja kasvun alustaksi

Työllisyysastetta pitää nostaa seuraavalla vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin, koska talouskasvu tarvitsee lisää työvoimaa ja hyvinvointiyhteiskunta lisää veronmaksajia. Työvoiman saatavuudesta ja osaamisen vanhenemisesta ei saa tulla kasvun ja uudistumisen este. Lue lisää.

Parannetaan Suomen työmarkkinoiden kilpailukykyä

Digitalisaation myötä työ, työntekemisen muodot, työyhteisöt ja työmarkkinoiden dynamiikka ovat murroksessa. Asiakaskäyttäytyminen ja palveluodotukset muuttuvat. Palvelutyö on globaalissa kilpailussa. Palkanmuodostuksen osalta kansainvälisessä vertailussa Suomen työmarkkinat ovat jäykät. Lue lisää.

Osaaminen menestyksen moottoriksi

Yksilön vastuuta työelämäkelpoisuudesta on korostettava. Ammatillisen koulutuksen, oppisopimuksen ja työssä oppimisen uudistus on vietävä loppuun. Jatko-opintoihin pääsemistä on vauhditettava ja  koulutuksen painopistettä on muutettava kohti työelämälähtöisiä muunto- ja täydennyskoulutuksia. Lue lisää.

EU-politiikan tuettava kilpailukykyä

Eurooppaa ja Suomea haastaa globaali kehitys Yhdysvaltojen ja Aasian suunnalta. Vapaakauppa on tällä hetkellä vastatuulessa. Kehittyvät taloudet, kuten Kiina panostaa valtavasti tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä koulutukseen. EU:n onkin jatkossa keskityttävä määrätietoisesti kilpailukyvyn kehittämiseen. Lue lisää.