Laadukas ja nopea tietoverkko on tietoon ja sen jalostamiseen perustuvan liiketoiminnan kivijalka. Teollinen internet, lisätty todellisuus tai tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävät sovellukset eivät toimi ilman nopeaa ja laadukasta verkkoa. Kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia logistisista ja liikenteellisistä toiminnoista. Suomen tie-, rata- ja vesiväyläverkkoon kohdistuu tällä hetkellä (2/2018) noin 2,5 mrd. euron korjausvelka, mikä on yleisesti todettu Suomen kilpailukyvyn kannalta ongelmaksi.

Mitä tulisi tehdä?

  • Siirretään alle 5 MW:n datakeskukset samaan sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa ja poistetaan datakeskuksen sähköveroon kytketty päätoimialarajoitus. Energiaveron palautusjärjestelmää pitäisi soveltaa myös suuriin palvelinkeskuksiin.
  • Taajuushuutokaupat on nähtävä digi-infran alustana, ei hetkellisenä rahastuskeinona. Varmistetaan 5G-verkon nopea käyttöönotto.
  • Kevennetään laajakaistan rakentamiseen liittyvää lupamenettelyä ja sääntelyä niin, että ne kannustavat investointeihin.
  • Avataan julkiset tietoaineistot yhä laajemmin sovelluskehittäjien käyttöön. Yksityisen datan avaaminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kehityshankkeiden kautta.
  • Laajakaistarakentamisessa lähtökohtana tulee olla teknologianeutraalisuus.
  • Siirrytään laajakaistarakentamisen sääntelystä kohti ilmoitusmenettelyä ja itsesääntelyä. Otetaan käyttöön uudet kaapelointitekniikat.
  • Yritykset tarvitsevat toimivaa ja hyväkuntoista liikenneinfraa. Tehdään 300 milj. € tasokorotus vuosittaiseen noin 1 mrd. € perusrahoitukseen korjausvelan pienentämiseksi.
  • Nostetaan liikenneväylien investointirahoitus 600 miljoonan euron keskimääräiselle vuositasolle. Tällä turvataan liikennejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen ja liikenteen pullonkaulojen poistaminen.
  • Panostetaan liikenteen ja logistiikan digitalisaatiokehitykseen ja uusiin markkinaehtoisiin liiketoimintamalleihin.