ICT-alan työn tulevaisuus: luottamusta, vuoropuhelua ja asiakkaan kuuntelua

Megatrendien kokonaisvaikutus on suuri, ja tulevaisuuden suunta ja muutosten vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, Paltan työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara muistutti Paltan ja Pron yhteisen ICT-alan työn tulevaisuus -hankkeen seminaarissa 13. syyskuuta.

Työn murros on kaikkien huulilla ja jo pitkään on toisteltu, että ”jotain on tulossa”.  Olemme kuitenkin jo keskellä tätä murrosta, vaikka vielä tiedä millaisia vaikutuksia sillä on työelämään.

– Maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia. Liittojen on surfattava aallon harjalla eli tiedettävä, mitä työpaikoilla tapahtuu. Jo tähän mennessä käyty keskustelu osoittaa, että työelämän murrosta koskevaa keskustelua tarvitaan sekä liittojen välillä että työpaikoilla. Nämä eivät voi olla ”taivaalta tippuvia asioita”, Paltan työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara sanoi.

Mallia finanssialalta

Pron Finanssi- ja ICT- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala ja Paltan työmarkkina-asiantuntija Kirsi Arvola esittelivät finanssialalla vuosina 2014-2015 toteutettua Hyvinvoiva finanssiala -hanketta. Hankkeessa pohdittiin aikanaan lähes samoja kysymyksiä kuin ICT-alalla nyt: digitalisaation tuomat muutokset, toimialarajojen hämärtyminen, uusien toimijoiden tulo alalle, oman osaamisen kehittäminen sekä asiakkaan nostaminen keskiöön.

– Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan konkreettisia tuloksia ja ratkaisumalleja, joita voidaan hyödyntää suoraan yrityksissä ja niiden omassa tulevaisuustyössä. Tämän lisäksi saimme rakennettua yhteisen kuvan alan tilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kehitettyä eri toimijoiden välistä yhteistyötä joka on jatkunut myös hankkeen päättymisen jälkeen, Kirsi Arvola kertoi.

Asiakas on kuningas

Digiajan liiketoiminnassa asiakas on kaiken keskiössä. Asiakaslähtöisyys mullistaa organisaation toimintatavat, kulttuurin, rakenteet, osaamisvaatimukset – lähes kaiken. Työntekijöiltä edellytetään itsenäisyyttä, päätöksentekokykyä sekä joustavuutta mukautua erilaisiin rooleihin. Johtajien tulee hallita ulkoinen tilannekuva, luoda selkeä strateginen suunta ja varmistaa rakenteiden ja tiedon johtaminen.

– Yhteistyötaidot ja -menetelmät sekä tieto-osaaminen ovat tulevaisuuden menestystekijöitä, Goforen johdon neuvonantaja Petri Takala sanoi puheenvuorossaan.

Petri Takala Goforesta.

Myös työn murros linkittyy keskeisesti asiakaslähtöisyyteen.

– Työ on muiden ihmisten ongelmien ratkaisemista, ja työ ja sen olemus eivät ole muuttumassa. Sen sijaan tavat ja keinot ratkaista asiakkaan ongelmia muuttuvat, tutkija ja työn murroksen asiantuntija Esko Kilpi sanoi puheenvuorossaan.

Keskeinen trendi nykypäivän yhteiskunnassa on mahdollisuuksien demokratia. Kukaan ei pysty tekemään asioita yksin.  Ratkaisu asiakkaan ongelmaan löydetään asiakkaan kanssa yhdessä.

– Tulevaisuudessa työn sisältö on yhä enemmän vuorovaikutusta ja työn keskeinen haaste on empatia, Esko Kilpi sanoi.

Esko Kilpi.

Asiakas huomioidaan ICT-alalla hyvin

Seminaarin lopuksi käydyssä paneelikeskustelussa tuli selvästi esiin, että ICT-alalla asiakkaiden ääni kuuluu vahvana. Tyytyväinen asiakas on olemassaolon oikeutus. Asiakaskeskeisyydessä suurin muutos on johtamisen muutos. Asiakas täytyy tuoda näkyviin ja antaa jopa johtaa toimintaa.

Kaikki panelistit näkivät työn muutokset mahdollisuutena, mutta muutoksia ei kuitenkaan pidä tehdä vain muutoksen vuoksi. Kaiken keskellä on pidettävä mielessä mitä muutoksella tavoitellaan, ja varmistettava että kaikki pysyvät mukana. Myös teknologiamurrokseen liittyvät tietoturvakysymykset on otettava vakavasti.

Suomalaisilla on hyvät empatiataidot. Kommunikaation kehittämisessä ja lisäämisessä luottamus ja yrityksen toimintakulttuuri ovat avainasemassa. Toimintakulttuuria ei kuitenkaan muuteta hetkessä, ja johdon esimerkki on muutoksessa tärkeä.

Palta ja Ammattiliitto Pro järjestivät 13.9. seminaarin osana ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta. Seminaarissa keskusteltiin digitalisaation tarjoamista uusista liiketoimintamahdollisuuksista sekä asiakaskäyttäytymisen muutoksista. Seminaariin osallistui ICT-alan yritysten liiketoiminta- ja henkilöstöjohtoa, luottamushenkilöitä sekä työmarkkinaliittojen edustajia. Seuraavaksi hankkeessa keskustellaan johtamisesta sekä työyhteisötaidoista ja osaamisen jatkuvasta päivittämisestä.

Lisää aiheesta

Työvoima ei riitä

Suomen väestö ikääntyy. Siksi entistä useampi työikäinen pitää saada töihin. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Julkisessa keskustelussa on yleensä keskitytty miettimään mistä löytyvät tarvittavat työpaikat, mutta suurempi kysymys on mistä löytyy työpaikkoihin tekijät. Optimistisella kehityksellä työvoiman ulkopuolelta voidaan työmarkkinoille saada noin 8 000 henkilöä vuodessa.