- Suomalaisuus ei ole maailmalla mitätön asia, mutta ensisijaisesti kansainvälistyminen on kiinni omasta halusta, sanoo PES-Arkkitehtien suunnittelujohtaja ja osakas Tuomas Silvennoinen.

Pienen palveluyrityksen ei useinkaan kannata tähytä maailmalle rahankiilto silmissä, sillä kassavirtaa saattaa joutua odottamaan kauan. Muita etuja rajojen ylittäminen tuo nopeammin.

– Mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja usein aivan eri mittaluokan töitä kuin Suomessa, käyttöä omalle osaamiselle ja toimiston kohonnut arvostus työnantajana, luettelee Silvennoinen.

Silvennoinen tietää mistä puhuu, sillä PES-Arkkitehdit on yksi menestyneimpiä suomalaisia arkkitehtitoimistoja maailmalla sitten Alvar Aallon. Toimiston tunnetuimpia töitä on keväällä 2012 valmistunut Wuxin konserttitalo Kiinassa. Parhaillaan työn alla on lähes 300 metriä korkea pilvenpiirtäjä Kiinan Guangzoussa. Väliin mahtuu lisää tornitaloja ja muun muassa jasmiininkukan terälehtiä muistuttava konserttitalo Fuzhoussa.

Suomessa PES-Arkkitehtien kädenjälki on monelle tuttu Helsingin uudesta Länsiterminaalista, Kehäradan asemista ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksesta. Viime vuosien kilpailuvoittoihin kuuluu myös Helsingin Kuusisaareen suunniteltu Saudi-Arabian suurlähetystö.

Suomalainen vahvuus: järki ja tunne

Vienti Kiinaan lähti liikkeelle kiinalaisesta kivimateriaalista Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen yhteydessä 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin luotujen kontaktien jälkeen PES-Arkkitehtien perustaja ja toimistossa edelleen työskentelevä Pekka Salminen teki paljon jalkatyötä.

– Olemme osallistuneet Kiinassa lähes 100 kilpailuun, joista sitten on siilautunut muutamia kultahippuja, Tuomas Silvennoinen kuvaa.  Vuosien työn jälkeen kilpailuihin jo pyydetään ja suoria toimeksiantoja tulee kiinnostavistakin kohteista.

Toimiston 70 työntekijästä noin 12 työskentelee tällä hetkellä Kiina-hankkeissa. Yhtiöllä on myös toimisto Kiinassa, mutta pääosa vientitöistä tehdään Suomessa.

– Suomalaisessa arkkitehtuuritraditiossa yhdistyy järki ja tunne eli meillä rakennustaide integroituu rationaalisuuteen. Kiinassa taas on osaamista tehokkaasta toteutuksesta, ja he ovat oivaltaneet tarvitsevansa länsimaista luovuutta tehokkuuden rinnalle.

Kiina-yhteistyön tuomina hyötyinä Silvennoinen mainitsee kiinnostavien kohteiden ja henkisen lisäarvon ohella työtapojen kehittymisen. Koska työ on varsinkin alkuvaiheessa hyvin visuaalista, mallinnusta tarvitaan enemmän kuin Suomessa. PES-Arkkitehdit on myös alkanut kiinnostaa nuoria ulkomaisia arkkitehtejä, mikä on laajentanut toimiston osaamista. Eikä isokaan mittakaava pelota.

Toimiston muista kansanvälisistä kohteista merkittävimpiä on Neubrandenburgin Marienkirchen muuttaminen konserttisaliksi Saksassa.

Kohdistettua tukea, kun jalkatyö on tehty

Silvennoinen on silminnähden innostunut arkkitehtuuriviennistä myös kansallisesta näkökulmasta mutta myöntää, että kansainvälistyminen on pienelle yritykselle taloudellisesti haasteellista.

Valtiovalta voi tehdä suomalaista arkkitehtuuria tunnetuksi, mutta kontaktit ja projektit on jokaisen löydettävä itse. Kohdennettu tuki lupaavalta vaikuttavaan hankkeeseen voisi auttaa sen ratkaisevan loikan ottamisessa.

 

PES-Arkkitehtien 50-vuotista taivalta juhlistetaan Arkkitehtuurimuseossa näyttelyllä Helsinki-Shanghai 3.6.2018 asti.