Jakamistaloutta ei tule tukahduttaa lainsäädännöllä

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 8.12.2017 virkamiesselvityksen, jossa on kartoitettu jakamistalouden säädösympäristön haasteita ja kehittämistarpeita. Lainsäädäntö luo useita haasteita jakamistalouden liiketoimintamallien laajamittaiseen hyödyntämiseen. Palta katsoo, että uutta erillissääntelyä ei tule luoda. Sen sijasta tulisi keskittyä sääntelyn purkuun.

Tiivistetysti jakamistaloudessa on kyse tyypillisen ei-ammattimaisen toiminnan, esimerkiksi ajoneuvon tai asunnon väliaikainen vuokrauksen tai satunnaisen keikkatyön, skaalautumisesta isommaksi markkinaksi digitaalisen alustan vauhdittamana. Usein termi yhdistyy Uberin tai AirBnB:n -kaltaisiin yrityksiin.

Jakamistalouden kansantaloudellinen merkitys on vielä varsin pieni, mutta eri arvioiden mukaan jakamistalousalustojen ja palvelun tarjoajien tuotot kasvavat nopeasti: PwC:n arvion mukaan markkinoiden arvon arvioidaan kymmenkertaistuvan 1,3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä Suomessa. EU:n taloutta jakamistalouden arvioidaan kasvattavan 160-572 miljardilla eurolla tulevaisuudessa.

Virkamiesselvitys kuvaa hyvin lainsäädännön haasteita, esimerkiksi määrittely ei-ammattimaisen ja ammattimaisen toiminnan välillä on usein hankalaa. Erilaisia lupa-, ilmoitus- tai rekisteröintimenettelyjä on yli kahdellakymmenellä toimialalla. Haasteita liittyy myös verotukseen, sosiaalivakuutukseen, vastuujärjestelyihin ja kuluttajansuojaan. Yrittäjästatuksen määrittely on tehtävä yksiselitteiseksi ja ennakoitavaksi verotuksen, työttömyysturvan ja eläkevakuutuksen suhteen.

Palta katsoo, että lainsäätäjän tulee voida tarkastella kaikkia näitä mahdollisia pullonkauloja strategisesti ja kokonaisvaltaisesti yli ministeriörajojen, jos digitalisaation mahdollistamia uusia liiketoimintamalleja halutaan Suomessa hyödyntää laajamittaisemmin.

Itsensä työllistäminen, freelance-työt, kevytyrittäjyys ja internetin kautta tehtävät keikkatyöt ovat kansainvälisiä ilmiöitä. Digitalisaatio ja digitaaliset alustat vauhdittavat tätä kehitystä ja luovat samalla uusia työmahdollisuuksia. Yrittäjämuotoista työn tekemistä tulee tukea ja yritystoiminnan aloittaminen tulee tehdä helpoksi ja yksinkertaiseksi, jotta jakamistalouden potentiaalia voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää.

Jakamistalous haastaa vakiintuneiden yritysten liiketoiminnan monilla toimialoilla. Vakiintuneille toimijoille kohdistuu lukuisia velvoitteita, joita jakamistalouden toimijat pystyvät välttämään. Jotta ei ajauduttaisi uuden erillissääntelyn luomiseen, tulisi keskittyä ensi sijassa olemassa olevan sääntelyn purkuun ja keventämiseen. Tällöin voidaan luoda tasavertaisemmat kilpailuolosuhteet vakiintuneiden toimijoiden ja jakamistaloustoimijoiden välille.

Lainsäädännön kehittämisen lisäksi innovaatiopolitiikan toimia, ml. julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta sekä korkeakoulujen opetus- ja tutkimustoimintaa tulee ohjata vahvemmin edistämään digitaalisten palveluiden ja alustojen syntymistä Suomeen.

Palta katsoo, että digitalisaation mahdollistamia uusia liiketoimintamalleja ei tule suitsia uudella sääntelyllä. Päinvastoin, Suomen tulisi pyrkiä olemaan edelläkävijä ja lainsäädännön kehittämistä tulisi voida tarkastella strategisesti valtioneuvoston tasolla. Neuvonnan ja ohjeistuksen tulee olla ajan tasalla ja helposti saatavilla.

Paltan lausunto 14.8.2017 virkamiesselvityksen luonnokseen täällä.

Virkamiesselvitys 8.12.2017: täällä.

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTMpuhelin +358 20 595 5048

Lisää aiheesta

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.