Marttojen digiloikka tuo tulosta

Martta-järjestö tavoittaa entistä laajemman yleisön ja vähentää samalla digisyrjäytymistä. Taustalla on toimiva digistrategia.

Martat saavutti kärkipaikan, kun Taloustutkimus selvitti keväällä 2018 neuvontajärjestöjen  tunnettuutta ja niihin liitettyjä mielikuvia. Marttojen vahvuuksia ovat asiantuntemus, lähestymisen helppous sekä neuvonnan saatavuus. Mielikuva on parantunut viime vuosina erityisesti neuvonnan saamisessa internetin välityksellä.

Martat ovatkin mukana kaikissa suurimmissa digikanavissa. Kahdeksan vuotta sitten tehdyn digistrategian tuloksia ovat muun muassa Facebook-aktiivisuus ja hiljattain aloitettu chat-palvelu sekä erittäin laajat ja monipuoliset verkkosivut koulutusalustoineen. Sivustolla vieraili vuonna 2017 kaksi miljoonaa eri kävijää, jotka vierailivat sivuilla yhteensä kahdeksan miljoonaa kertaa.

Uuden oppiminen on osa marttailua

Uuden oppiminen on aina ollut keskeistä Martta-toiminnassa. Yli 100-vuotiaan järjestön neuvontahistoriaan on kuulunut niin osamaksukaupan käytäntöjä kuin energiansäästövinkkejä.  Raakaravinto oli teemana jo vuonna 1933. Vuonna 2018 on osallistuttu niin Pride-kulkueeseen kuin Porin SuomiAreenallekin.

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä näkee digivalmiuksen hankkimisen luontevana jatkumona muille arjen hallintaan liittyville taidoille.

”Haluamme tarjota opastusta arjen hallintaan mahdollisimman monelle, ja digipalvelut on tässä hyvä apu.  Kouluttamalla omaa jäsenistöämme digipalveluiden käyttäjäksi olemme samalla mukana estämässä digisyrjäytymistä.  Martoissa on paljon iäkkäitä jäseniä, joille verkkopalveluiden käyttö ei ole tuttua, joten opastusta on tarvittu ja tarvitaan yhä”, toteaa Heikkilä.

Marttojen ohjelmaan kuuluukin nyt uutena ryhmänä muun muassa media- ja somemartat.  Martta-yhdistyksiä, joita on noin 1200, kannustetaan omien verkkosivujen rakentamiseen.

Verkkokurssien ja virtuaalitapaamisten rinnalla Martoilla on yhä kokoontumisia kasvokkain, eivätkä Youtube-videot ole syrjäyttäneet suosittuja ruokakursseja. Someaktiivisuus kuitenkin Heikkilän mukaan räjähti, kun Martat avasi someprofiilinsa. Somestrategiaa hiottiiin, kun oli ensin hankittu käyttökokemuksia. Se osoittautui hyväksi järjestykseksi.

Kilpailutus kannattaa ostaa

Verkkopalveluilla helpotetaan Martoissakin puhelinpalvelun ruuhkaa, mutta ennen kaikkea sillä halutaan tuoda Marttojen osaamista yhä useamman hyödyksi ja iloksi.  Avointen palveluiden käyttäjiä ei rekisteröidä, mutta tuntuma on, että ainakin sesonkiaiheisiin keskittyvän chat-palvelun ovat löytäneet erityisesti ei-jäsenet.                   

Haastavimpana digimaailmaan siirtymisessä Marianne Heikkilä pitää teknologisten ratkaisuiden hankintaa. Siitä on harvassa organisaatiossa omaa osaamista. Martat päätti yhden epäonnistuneen kilpailutuskierroksen jälkeen ostaa kilpailuttamisen ulkopuolelta. Omalla osaamisella tarjouksista ei saatu keskenään vertailukelpoisia.

Toinen Heikkilän ohje digiloikkaa suunnittelevalle on resurssointi: ”Digiviestintään tarvitaan joku, joka siitä ensisijaisesti vastaa. Hienostakaan alustasta ei ole hyötyä, jos asioille ei ole  nimettyä tekijää”.

Myös jäsenistön sitouttamiseen tulee varata aikaa ja resursseja jopa useiksi vuosiksi.

Kokkikursseja koululaisille, eläköityville ja vankilasta kotiutuville

Viime vuosina Martta-toiminnan tavoitteeksi on määritelty kestävä arki ja kotien ja perheiden arjen hallinta. Osana arjen hallintaa Martat järjestää yhä enemmän tilauskursseja erityisryhmille, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, maahanmuuttajille ja vankilasta kotiutuville. Kaikki kansalaiset mukaan lukien erityisryhmät ja martat voivat suorittaa kursseja myös verkossa MartatTV:n kautta sekä osoitteessa www.parasarki.fi ja martat.fi.

 

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä siirtyy 1.8.2018 kansallisen lapsistrategian valmistelun projektipäälliköksi helmikuuhun 2019 asti. Hänen sijaisenaan toimii Pirkko Haikkala.

 

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.