Lähtökohtana on, että vientiteollisuuden neuvotteluissaan määrittelemä ns. yleinen linja muodostaa kustannusten enimmäistason myös Paltan tekemille työehtosopimuksille. Tarkastelun kohteena ovat kaikki kustannusvaikutteiset TES-muutokset, niin palkkaratkaisut kuin myös tekstikysymykset.

Kansainvälinen kilpailu lisääntyy kaikilla aloilla

Suomi elää viennistä. Palvelujen osuus bruttoviennistä on tällä hetkellä noin kolmannes. Viennin kasvun kannalta palveluilla on kuitenkin vielä paljon merkittävämpi rooli, sillä 2000-luvun viennin kasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluista. Viennin pohja on laajentunut sekä jalostusarvo ja kotimaisuusaste ovat nousseet.

Monet alat kohtaavat kansainvälisen kilpailun arjessaan.

Usein puhutaan ainoastaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä – mikä on myös toki tärkeää pienelle Suomen kaltaiselle avotaloudelle – mutta unohdamme samalla, että monet alat kohtaavat kansainvälisen kilpailun arjessaan. Erityisesti digitalisaatio on tehnyt monen yrityksen markkinoista globaalit.

Miksi kotimarkkinoilla toimivien yritysten kustannustasolla on väliä?

Yritysten tuotantokustannukset muodostuvat pääasiassa työvoimakustannuksista, kiinteän pääoman kulumisesta, tuotannon ja tuonnin veroista sekä muilta yrityksiltä ostetuista välituotteista. Palvelualat ovat tyypillisesti työvoimavaltaisia aloja ja niiden kustannuksista valtaosa on useimmiten työvoimakustannuksia. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että työvoimakustannusten kehitys kotimarkkinayrityksissä vaikuttaa vientisektorin kustannuskilpailukykyyn suurin piirtein saman verran kuin vientiyritysten omat työvoimakustannukset. Esimerkiksi kotimarkkinatoimialoilla tehty 1 %:n palkankorotus nostaa vientiyrityksen kustannuksia suunnilleen saman verran kuin alan oma 1 %:n palkankorotus.

Kun kotimarkkinoilla toimivan yrityksen kustannukset nousevat, se voi useimmiten nostaa asiakkailta perimäänsä hintaa kustannusten kattamiseksi. Koska vientiyritys kilpailee globaaleilla markkinoilla, se ei voi siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteensa hintaan ilman kilpailukykynsä heikkenemistä. Kotimarkkinayritysten työvoimakustannusten kehityksellä on siis keskeinen vaikutus vientisektorin kilpailukyvylle. Myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten työvoimakustannukset vaikuttavat merkittävästi vientiä harjoittavien yritysten kustannuksiin.