Pitkään jatkunut haastava taloustilanne on jälleen tuonut esiin työehtosopimusjärjestelmämme jäykkyyden. Toimialojen, yritysten ja työpaikkojen tilanteet vaihtelevat suuresti. Valtakunnantasoiset työehdot soveltuvat sellaisenaan huonosti moninaisiin tilanteisiin. Työehtoihin tarvitaan joustoa ja tosielämän olosuhteiden huomioimista. Paikallinen sopiminen tarjoaa tähän mahdollisuuden.

Paikallisessa sopimisessa on kyse yritys- tai työpaikkatason toiminnasta. Sen osapuolina ovat useimmiten työnantaja ja henkilöstön edustaja tai työnantaja ja työntekijä. Paikallinen sopiminen perustuu yleensä työehtosopimuksessa annettuun nimenomaiseen valtuutukseen ja sen tarkoituksena on löytää jostain tietystä normista paras mahdollinen sovellutus parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Paikallinen sopiminen on siis yritysosapuolten käytössä oleva toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen työkalu.

Eri työehtosopimuksissa on vaihtelevasti paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä paljon sopimismahdollisuuksia sisältävästä työehtosopimuksesta on Paltan ja Energiateollisuuden yhdessä Sähköliiton ja JHL:n kanssa allekirjoittama Energia-, ICT- ja verkostoalan työehtosopimus, jossa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on jopa enemmän kuin perinteisesti joustavimpana mainostetussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa. Toisaalta on myös aloja, joissa paikallista sopimista ei ole käytännössä juuri lainkaan.

Paltan vastuulla on yhteensä noin 150 työehtosopimusta, mikä on suurin osa kaikista Suomessa sovellettavista työehtosopimuksista.

Pelkät paikallisen sopimisen mahdollisuudet eivät yksin riitä, vaan paikallinen sopiminen pitää saada toimimaan myös käytännössä. Tämä edellyttää nykyisten sopimusmääräysten väljentämisen ja uusien sopimismahdollisuuksien avaamisen lisäksi myös sitä, että liitot tukevat käytännön sopimustoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tukemisessa on kyse koulutus- ja neuvontatoiminnan ohella sitä, että liitot eivät estä yritystoimintaa edistävää ja osapuolten yhteiseen tahtotilaan perustuvaa paikallista sopimistoimintaa. Tässä monilla ammattiliitoilla on vielä kosolti parannettavaa. Useat niistä nimittäin kontrolloivat vahvasti paikallista sopimustoimintaa omien intressiensä lähtökohdista.

Työehtosopimusten kehittämisen ja käytännön sopimistoiminnan edistämisen lisäksi paikallista sopimista on edistettävä myös suoraan lakitasolla. Työelämälainsäädäntöön tulee ottaa uusia, työehtosopimuksista riippumattomia sopimusmahdollisuuksia. Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia poiketa lakien pykälistä tulee lisätä entisestään. Vain näin mahdollistetaan dynaaminen ja osapuolten tarkoituksia parhaiten palveleva paikallinen sopiminen.

Paikallisen sopimisen kehittäminen on myös maan hallituksen tavoitteena. Sitä koskeva valmistelutyö on parhaillaan menossa. On hyvä, että paikallista sopimista edistetään kaikilla mahdollisilla tasoilla. Tärkeää on myös se, että siinä saavutetaan tuloksia. Suomalaiset yritykset tarvitsevat kipeästi lisää kilpailukykyä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa paikallisella sopimisella ja sen edistämisellä on keskeinen merkitys.

Tuomas Aarto
varatoimitusjohtaja
Palta