Rekisteröity 10.7.2019 

1 §

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Arbetsgivarna för servicebranscherna PALTA rf ja sen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. 

 

2 §

Tarkoitus ja toiminta

Liiton tarkoituksena on toimia palvelualojen yritysten ja muiden yhteisöjen sekä näihin liittyvillä aloilla toimivien työnantajien yhteenliittymänä sekä edistää edustamiensa alojen työnantajien välistä yhteistoimintaa ja valvoa jäsentensä etuja työsuhteita ja elinkeinopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

  1. valvoo ja edistää jäsenten etua ja vahvistaa toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edunvalvonnan keinoin
  1. valvoo jäsentensä etua työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja tekee edustamiaan aloja koskevat työehtosopimukset
  1. edistää jäsenten yhteistoimintaa ja tiedon saantia elinkeino- ja työnantajapoliittisissa kysymyksissä
  1. pitää yhteyttä viranomaisiin, järjestöihin, yrityksiin, tutkimus- ja oppilaitoksiin sekä tiedotusvälineisiin
  1. pyrkii aikaansaamaan ja ylläpitämään hyviä suhteita jäsentensä ja näihin työsuhteessa olevien henkilöiden kesken
  1. pyrkii toimimaan työriitojen selvittämiseksi sovinnollisesti ja jäsenten edun mukaisesti
  1. seuraa toimialojensa työolojen kehitystä kotimaassa ja ulkomailla sekä vaikuttaa työ- ja ammattitaidon ja työn tuottavuuden kohottamiseen
  1. tukee ja auttaa jäseniään työtaistelun sattuessa
  1. ohjaa ja neuvoo jäseniään työlainsäädännön sekä liittoa ja sen jäseniä sitovien sopimusten soveltamisessa
  1. esiintyy jäsentensä täysivaltaisena edustajan työehtoja koskevissa neuvotteluissa
  1. edistää ja valvoo liiton jäsenten yhteisiä etuja muullakin edellä mainittuihin verrattavalla tavalla liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi ja ylläpitää hyvää yhteishenkeä heidän keskuudessaan.
  1. Liitto on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto ja voi myös ryhtyä yhteistoimintaan kotimaisten tai ulkomaisten yhteisöjen kanssa taikka liittyä näihin jäseneksi.
  1. Liitto ei harjoita taloudellista toimintaa.

 

3 §             

Jäsenyys ja jäsenhakemus

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa näiden sääntöjen määräämässä järjestyksessä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka harjoittaa 2 §:ssä mainittua elinkeinoa tai toimintaa.

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa myös rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet ovat edellä mainitunlaisia työnantajia. Tällaisen yhdistyksen jäsenet kuuluvat erikseen myös liittoon.

Yritys tai yhteisö, joka on järjestäytynyt työnantajana Elinkeinoelämän keskusliitto ry:een tai sen jäsenliittoon, on työnantajana sitoutunut vain oman työnantajaliittonsa sopimuksiin ja toimenpiteisiin. Tällainen jäsen voidaan ottaa liitoon elinkeinopoliittisten asioiden edunvalvontaa varten.

Yritys tai yhteisö, joka on järjestäytynyt elinkeinopoliittista edunvalvontaa varten Elinkeinoelämän keskusliitto ry:een tai sen jäsenliittoon, voidaan ottaa liittoon työmarkkina-asioiden edunvalvontaa varten.

Jäsenyyttä hakeva yhdistys, joka on muuta kautta järjestäytynyt Elinkeinoelämän keskusliitto ry:een, voi asettaa ehdon, että se tulee vain yhdistysjäseneksi ilman että sen jäsenet tulevat PALTA ry:n jäseniksi mainitun yhdistysjäsenyyden perusteella. Edellä todettu ei estä yhdistyksen yksittäisiä jäseniä halutessaan hakeutumasta liiton jäsenyyteen näissä säännöissä todetuin edellytyksin.

Työnantajatoimintoja koskevat jäsenvelvoitteet koskevat niitä jäseniä, jotka suorittavat liitolle vuosimaksun, joka sisältää työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan tai erikseen päätetyn työmarkkinapoliittisen jäsenmaksun.

Mitä edellä on todettu muihin Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsenliittoihin järjestäytymisen vaikutuksesta liiton jäsenen asemaan, sovelletaan myös sellaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden kansa liitolla on kirjallinen sopimus siitä, että ne vastaavat itse elinkeinopoliittisesta taikka työmarkkinapoliittisesta edunvalvonnastaan. Sopimuksessa on tällöin mainittava tällaisen poikkeuksellisen järjestelyn perusteet sekä sen voimassaoloaika. Sopimuksen uusiminen edellyttää Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n suostumusta.

Erityisistä syistä voidaan liiton varsinaiseksi jäseneksi ottaa myös muunlaista kuin 2 §:ssä mainittua elinkeinoa tai toimintaa harjoittava työnantaja tai yhdistys.

Hakemus liiton jäseneksi pääsemiseksi on tehtävä kirjallisesti hallituksen työvaliokunnalle. Siinä on ilmoitettava jäseneksi pyrkivän toiminimi sekä edellisenä kalenterivuonna työsuhteessa olleiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä ja heille samana vuonna maksettujen palkkojen kokonaismäärä.

Hakemuksesta tulee ilmetä mahdollinen jäsenyys muissa Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsenliitoissa sekä muissa mahdollisissa elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöissä.

Jos jäsenhakemus koskee vain yrityksen tiettyä osastoa tai osastoja, ilmoitetaan henkilölukua ja palkkamäärää koskevat tiedot vain tältä osin.

Yhdistyksenä jäseneksi pyrkivän on liitettävä hakemukseen myös sääntönsä.

 

4 §

Yhteistoimintajäsenyys 

Liiton hallitus voi hakemuksesta hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön liiton yhteis-toimintajäseneksi. Yhteistoimintajäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Liiton työnantajavelvoitteita koskevat jäsenvelvoitteet eivät koske yhteistoimintajäseniä. Yhteistoimintajäseneltä perittävän yhteistoimintamaksun määrää liiton hallitus.

 

5 §

Hallinto

Liiton päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Liiton asioita hoitavat hallitus, hallituksen työvaliokunta, valiokunnat, toimikunnat, sopimusalaryhmät, 20 §:ssä tarkoitetut toimielimet sekä toimitusjohtaja.

 

6 §

Yhdistyksen kokoukset ja niiden käsittelemät asiat

Liiton jäsenet kokoontuvat vuosittain kahteen varsinaiseen yhdistyksen kokoukseen, kevätkokoukseen viimeistään huhtikuussa ja syyskokoukseen viimeistään marraskuussa.

Yhdistyksen kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus ja puheenjohtajan valinta
  1. kokouksen sihteerin valinta
  1. laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  1. läsnä olevien jäsenten ja jäsenten edustajien toteaminen
  1. kahden (2) pöytäkirjantarkastajan valinta

Lisäksi kevätkokouksessa

  1. esitetään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
  1. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ja mahdollinen hallituksen selvitys
  1. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle

ja syyskokouksessa

  1. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
  1. vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio ja päätetään liitolle suoritettavista maksuista
  1. määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä
  1. valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
  1. valitaan hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa
  1. valitaan vaalivaliokunnan jäsenet
  1. määrätään tilintarkastajien palkkiot
  1. valitaan yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja

Kummassakin kokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut asiat, jotka hallitus esittää tai jotka jäsenet ovat kevätkokouksen osalta ennen maaliskuun 15. päivää ja syyskokouksen osalta ennen lokakuun 15. päivää esittäneet.

 

Ylimääräinen yhdistyksen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään kun hallitus katsoo tällaisen kokouksen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/5 jäsenistä tai vähintään 1/3 jonkin toimialan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii.

 

8 §

Kutsu yhdistyksen kokouksiin 

Kutsu yhdistyksen varsinaisiin kokouksiin on lähetettävä kirjallisesti sähkö- tai kirjepostina vähintään 8 päivää ennen kokousta jokaiselle liiton jäsenelle. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous kutsutaan koolle samalla tavoin kuin yhdistyksen varsinainen kokous. Jos käsiteltävä asia on kiireellinen, voidaan yhdistyksen ylimääräinen kokous kuitenkin kutsua koolle tiedotuksella, joka on lähetettävä vähintään 3 päivää ennen kokouspäivää.

Asia, jota ei ole mainittu kokouskutsussa ja joka ei tarkoita näiden sääntöjen muuttamista eikä liiton purkamista eikä myöskään kiinteistön ostoa, myyntiä eikä kiinnitystä, voidaan kaikkien läsnä olevien suostumuksella ottaa kokouksessa ratkaistavaksi, jos se on välittömässä yhteydessä toisen kokouksessa esillä olevan asian kanssa tai johtuu siitä.

 

9 §

Puheenjohto yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa johtaa puhetta kokouksen valitsema henkilö.

 

10 §

Äänivalta yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa käyttää äänivaltaa liiton henkilöjäsen itse tai valtuuttamansa taikka liiton yhteisöjäsenen puolesta henkilö, jonka jäsen siihen on erikseen nimennyt tai valtuuttanut.

Sama henkilö voit yhdistyksen kokouksessa edustaa enintään kahta poissaolevaa jäsentä.

 

11 §

Vaalit, äänestys ja äänimäärät

Jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty, yhdistyksen, hallituksen, hallituksen työvaliokunnan ja valiokuntien päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö); jos valittavana on yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan yli puolet annetuista äänistä. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus kaikilla niillä jäsenillä, joilla ei ole maksamatta edellisinä vuosina erääntyneitä vuosimaksuja.

Kaikki vaalit ja äänestykset toimitetaan avoimella äänestyksellä.

Äänestettäessä yhdistyksen kokouksessa, määräytyy jäsenen äänimäärä seuraavan perusteen mukaan:

Jäsenen kulumassa olevan vuoden vuosimaksun  mukaan siten, että jokaiselta alkavalta 1.200 eurolta lasketaan yksi ääni. Kokouksessa älköön kuitenkaan tällöin kukaan äänestäkö kuin enintään 1/5:lla saapuvilla olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.

 

12 §

Hallitus 

Hallitukseen kuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 6-30 jäsentä, jotka yhdistyksen varsinainen syyskokous valitsee. Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.

Vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi on liiton henkilöjäsen tai liiton yhteisöjäsentä edustamaan oikeutettu tai valtuutettu johtavassa tehtävässä toimiva henkilö.

Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että he edustavat kattavasti jäsenkunnan eri toimialoja ja erikokoisia yrityksiä.

Vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi on myös liiton kanssa yhteistoimintasopimuksen tehnyttä yhteisöä edustamaan oikeutettu tai valtuutettu johtavassa asemassa oleva henkilö.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljä hallituksen jäsentä katsoo sen tarpeelliseksi.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolmannes sen jäsenistä on saapuvilla.

 

13 §

Hallituksen tehtävät 

Hallituksen tehtävänä on:

  1. valvoa, että liiton jäsenet tarkoin noudattavat liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton sääntöjä, päätöksiä ja sitovia määräyksiä sekä niitä sopimuksia, jotka voidaan tehdä liiton ja muiden yhteisöjen välillä
  1. ratkaista työvaliokunnan esityksestä liitolle tehdyt jäsenhakemukset
  1. luoda suuntaviivat liiton strategialle ka eri toimialojen työmarkkinapolitiikalle
  1. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimitusjohtaja
  1. hoitaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa liiton varoja ja vastata niistä
  1. päättää hallituksen työvaliokunnan jäsenmäärä ja valita sen jäsenet
  1. päättää liiton sääntömääräisten pysyvien valiokuntien jäsenmäärä ja valita niille puheenjohtaja ja jäsenet
  1. valita liiton toiminnassa tarvittavat muut pysyvät valiokunnat lukuun ottamatta vaalivaliokuntaa sekä valita niiden puheenjohtajat sekä vahvistaa niille johtosäännöt
  1. valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
  1. käsitellä sellaiset liiton toimintaa koskevat asiat, jotka sille on annettu harkittavaksi
  1. muullakin tavoin edistää liiton tarkoitusperiä ja valvoa sen etuja.

 

14 §

Hallituksen työvaliokunta ja sen kokoukset

Hallituksen työvaliokunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä hallituksen keskuudestaan valitsemat muut jäsenet. Hallituksen työvaliokunta kutsutaan kokoon, jos joku sen jäsenistä sitä pyytää.

Hallituksen työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolmannes sen jäsenistä on läsnä. 

 

15 §

Hallituksen työvaliokunnan tehtävät 

  1. vastata hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta
  1. päättää jäsenyhdistyksen tai sopimusalaryhmän esityksestä työehtosopimuksen hyväksymisestä, ellei toimitusjohtaja ole katsonut voivansa sitä hyväksyä, tai ellei hallitus ole pidättänyt hyväksymistä itsellään
  1. valvoa liiton taloudenhoitoa
  1. määrätä toimitusjohtajan työsuhteen ehdoista
  1. suorittaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät

 

16 §

Valiokunnat

Liiton sääntömääräisiä pysyviä valiokuntia ovat elinkeinopoliittinen valiokunta ja työmarkkinavaliokunta. Muita pysyviä tai määräaikaisia valiokuntia voidaan perustaa liiton hallituksen päätöksellä.

Valiokuntien tehtävänä on liiton edunvalvontatyö, jäsenten ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön sekä jäsenpalveluiden edistäminen. Lisäksi työvaliokunta voi määritellä muita tehtäviä.

Valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan nimittää hallitus kalenterivuodeksi kerrallaan. Vähintään yksi valiokunnan jäsen on valittava liiton hallituksen keskuudesta.

Valiokuntien tulee edustaa mahdollisimman kattavasti koko jäsenkuntaa siten, että eri toimialat, yrityskoko ja alueelliset erot tulevat huomioonotetuksi.

Pysyvät valiokunnat valmistelevat oman johtosääntönsä, jonka vahvistaa hallitus.

 

17 §

Toimikunnat

Valiokunnat voivat toimitusjohtajan tai hänen määräämänsä esityksestä perustaa toimialueelleen joko pysyviä tai määräaikaisia toimikuntia, joiden tehtävänä on liiton edunvalvontatyötä tukien toimia erikseen määritellyn asiakokonaisuuden asiantuntijaelimenä.

 

18 §

Sopimusalaryhmät

Työmarkkinaedunvalvonnan sitä edellyttäessä toimitusjohtajan tai hänen määräämänsä päätöksellä voidaan perustaa sopimusalaryhmiä. Sopimusalaryhmien koosta ja kokoonpanosta päättää toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä.

 

19 §

Sopimusalaryhmien tehtävät

Sopimusalaryhmien tehtävänä on:

  1. valita jäsenyritysten edustajat toimialalla käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin ja valvoa asiantuntijatoimikuntien työskentelyä sekä muutoinkin toimia alan työehtosopimustoiminnan edistämiseksi
  1. tutkia ja kehittää toimialallaan menetelmiä työehtosopimussuhteiden parantamiseksi ja elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn varmistamiseksi
  1. tehdä ehdotuksia työsuhdeasioiden hoidon kehittämiseksi
  1. valmistella sopimusalaryhmän johtokunnan johtosääntö
  1. suorittaa hallituksen sille mahdollisesti antamat muut tehtävät
  1. suorittaa työmarkkinavaliokunnan, toimitusjohtajan tai hänen määräämänsä sille mahdollisesti antamat muut tehtävät

 

20 §

Muut toimintamuodot 

Mahdollisista muista toimintamuodoista päättää toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset valmistelu- ja taustaryhmät sekä foorumit.

 

21 §

Vaalivaliokunta

Yhdistyksen varsinainen syyskokous valitsee eri toimialoja edustavien jäsenten keskuudesta vaalivaliokunnan. Vaalivaliokuntaan kuuluu vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) jäsentä.

Vaalivaliokunnan toimikausi on kalenterivuosi. Vaalivaliokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimitusjohtaja toimii vaalivaliokunnan sihteerinä.

Vaalivaliokunnan tehtävänä on:

  1. tehdä yhdistyksen syyskokoukselle ehdotus hallituksen jäsenmääräksi, hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi sekä hallituksen jäseniksi
  1. tehdä yhdistyksen syyskokoukselle ehdotus tilintarkastajaksi sekä varatilintarkastajaksi
  1. tehdä hallitukselle ehdotus työvaliokunnan jäsenmääräksi ja työvaliokunnan jäseniksi
  1. tehdä yhdistyksen varsinaiselle kokoukselle ehdotus vaalivaliokunnan jäsenmääräksi ja vaalivaliokunnan jäseniksi.

 

22 §

Pöytäkirjat

Yhdistyksen, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.

Yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan tarkistavat kokouksen puheenjohtaja ja kaksi muuta kokouksessa läsnä ollutta, jotka tehtävään valitaan.

Hallituksen, hallituksen työvaliokunnan ja valiokuntien kokousten pöytäkirjat tarkistaa kokouksen puheenjohtaja.

 

23 §

Toimitusjohtajan tehtävät 

Liiton toimitusjohtajan tehtävänä on:

  1. vastata liiton elinkeino- ja työmarkkinapolitiikan toteuttamisesta sekä toimia liiton tarkoitusperien edistämiseksi ja liiton kehittämiseksi
  1. johtaa liiton toimistoa ja järjestää siellä olevat työt
  1. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt
  1. huolehtia vuosi- ja muiden maksujen perimisestä ja siitä, että liiton tuloista ja menoista pidetään kirjaa sekä hoitaa ja hallita sen varoja
  1. huolehtia yhdistyksen kokouksen, hallituksen, hallituksen työvaliokunnan ja valiokuntien koolle kutsumiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä
  1. huolehtia siitä, että yhdistyksen, hallituksen, hallituksen työvaliokunnan ja valiokuntien kokouksissa pidetään pöytäkirjaa
  1. esitellä käsiteltävät asiat yhdistyksen, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan kokouksissa ja huolehtia päätösten täytäntöönpanoon liittyvistä käytännön toimenpiteistä
  1. suorittaa muut tehtävät toimivaltansa rajoissa.

 

24 §

Nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä toimitusjohtaja kukin erikseen ja lisäksi ne toimihenkilöt, jotka hallitus tähän määrää, siinä järjestyksessä kuin hallitus päättää.

 

25 §

Tilinpäätös ja tilintarkastus

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on toimitettava asiakirjoineen tilintarkastajalle ennen seuraavan helmikuun loppua. Tilintarkastajan tulee antaa lausuntonsa ennen huhtikuun ensimmäistä päivää.

 

26 §

Päätöksistä tiedottaminen

Liiton jäsen älköön antako julkisuuteen tietoja liiton päätöksistä tai toimenpiteistä. Mikäli liiton päätös tai toimenpide katsotaan tarpeelliseksi saattaa julkisuuteen, tiedottakoon siitä ainoastaan hallitus, hallituksen työvaliokunta tai toimitusjohtaja.

 

27 §

Jäseniä sitovat määräykset

Jäsenet ovat velvolliset noudattamaan näitä sääntöjä sekä yhdistyksen kokouksen, hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan päätöksiä ja jäsenten palveluksessa oleviin nähden niitä sopimuksia, joihin liitto on sidottu.

Jäsen älköön tehkö sellaista palveluksessaan olevia koskevaa sopimusta, joka tietäisi poikkeamista sellaisesta yleisesti noudatetusta liittoa sitovasta työnantajaperiaatteesta, jonka syrjäyttäminen ilmeisesti olisi omiaan heikentämään työnantajien asemaa.

Jäsenillä ei ole ilman hallituksen työvaliokunnan lupaa oikeutta tehdä palveluksessaan olevia, liiton toimialalla työskenteleviä henkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Jäsen ei saa työntekijän tai heidän järjestöjensä vaatimuksesta eikä omasta aloitteestaan hallituksen työvaliokunnan suostumuksetta ryhtyä periaatteellista laatua oleviin toimenpiteisiin, joihin voitaisiin vedota ennakkotapauksena toisia työnantajia vastaan.

Jäsen ei saa käyttää työssään tai muuten avustaa toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakossa olevia tai työstä suljettuja työntekijöitä.

 

28 §

Jäsenten tiedonantovelvollisuus

Liiton jäsenen tulee vuosittain ennen tammikuun loppua antaa liitolle ilmoitus yrityksensä tai sen liittoon kuuluvan osaston palveluksessa edellisenä kalenterivuonna työsuhteessa olleiden henkilöiden keskimääräisestä lukumäärästä ja näille henkilöille samana aikana maksetuista palkkamääristä hallituksen määräämällä tavalla laskettuna ja ryhmiteltynä.

Jäsen on velvollinen antamaan liitolle yrityksensä palkka- ja työoloja koskevat ja muut liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi tarvittavat tilastotiedot.

Annetut tiedot käsitellään luottamuksellisina.

 

29 §

Liitolle suoritettavat maksut

Liiton jäsen suorittaa liitolle vuosittain vuosimaksun. Vuosimaksun suuruudesta päättää yhdistyksen kokous tai sen valtuuttamana hallitus.

Vuosimaksun perusteena on jäsenen tai sitä edeltävien organisaatioiden palveluksessa edellisenä kalenterivuonna työsuhteessa olleille henkilöille maksettujen palkkojen yhteismäärä.

Jäsenyhdistyksen vuosimaksun perusteena on sen jäsenten palveluksessa edellisenä kalenterivuotena työsuhteessa olleille henkilöille maksettujen palkkojen yhteismäärä.

Vuosimaksu voidaan kuitenkin määrätä varsinaista vuosimaksua alemmaksi sellaiselle jäsenelle tai jäsenyhteisölle, joka on järjestäytynyt joko elinkeinopoliittista tai työmarkkinapoliittista edunvalvontaa varten Elinkeinoelämän keskusliitto ry:een tai sen muuhun jäsenliittoon. Mitä edellä on todettu, koskee myös sellaisia jäsenyrityksiä ja yhteisöjä, joiden kanssa on solmittu 3 §:ssä todettu määräaikainen kirjallinen sopimus siitä, että ne vastaavat itse elinkeinopoliittisesta tai työmarkkinapoliittisesta edunvalvonnastaan.

Jäsenhankintakampanjan tai muun syyn perusteella hallituksella on oikeus alentaa vuosimaksua. Vuosimaksun alennus voi koskea enintään liittymisvuotta ja sitä seuraavaa kalenterivuotta.

Jäsen on velvollinen antamaan selvityksen mahdollisista muista jäsenyyksistään Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ssä ja muissa elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöissä samassa yhteydessä, kun se ilmoittaa vuosimaksun määräämiseksi pyydettävät palkka- ja muut tiedot.

Jos toiminta on aloitettu kesken edellä mainittua vuotta, perusteena on 12 kuukauden laskennallinen palkkasumma. Jos toiminta on aloitettu jäsenyysvuoden aikana, perusteena on kyseisen vuoden arvioitu tai budjetoitu palkkasumma muunnettuna 12 kuukauden laskennalliseksi palkkasummaksi.

Ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsen suorittaa vuosimaksun vain niiden kuukausien osalta, joina se on liittoon kuulunut.

Jäseniltä mahdollisesti perittävistä lisämaksuista päättää yhdistyksen kokous.

Maksut on suoritettava hallituksen työvaliokunnan määräämän ajan kuluessa.

Yhteistoimintajäseniltä perittävästä maksusta on määrätty 4 §:ssä.

 

30 §

Rahastot

Liiton tarkoituksen edistämiseksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä perustaa rahastoja, joille yhdistyksen kokous vahvistaa tarvittaessa säännöt.

 

31 §

Jäsenten työolot ja työsuhteet

Liiton jäseneksi hyväksytyn työnantajan on järjestettävä työolot ja työsuhteet voi-massa olevien lainsäännösten ja liiton jäseniä sitovien sopimusten sekä liiton päätösten mukaisiksi.

Liiton edustajilla on oikeus saamansa tehtävän mukaisesti ottaa selkoa työoloista liiton jäsenten työpaikoilla.

 

32 §

Ilmoitus työriidasta

Jos jäsenen luona on puhjennut tai uhkaa puhjeta työriita, on jäsen heti velvollinen ilmoittamaan siitä liitolle.

Jäsen on velvollinen antamaan liitolle seikkaperäisen selostuksen riidan syistä ja kaikista niistä seikoista, joilla on merkitystä asian selvittämiseksi.

 

33 §

Työsulku

Hallituksen työvaliokunta voi antaa jäsenelle luvan työsulun toimeenpanemiseen. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja siinä on mainittava toimenpiteen ja aiotun työsulun laajuus. Hallituksen työvaliokunnan päätös on pätevä, jos siihen yhtyy enemmän kuin puolet kokouksessa läsnä olevista työvaliokunnan jäsenistä.

Hallitus voi asianomaisten jäsenten pyynnöstä tehdä päätöksen useampia jäseniä koskevan työsulun toimeenpanemisesta. Päätös on pätevä, jos vähintään 2/3 läsnä olevista hallituksen jäsenistä siihen yhtyy.

Yhdistyksen kokous voi tehdä päätöksen liiton kaikkia jäseniä tai koko toimialaa koskevan työsulun toimeenpanemisesta.

Päätös on pätevä, jos kokouksessa läsnä olevat yhtyvät siihen vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.

 

34 §

Eroaminen liitosta 

Liiton jäsen voi erota liitosta tekemällä kirjallisen eroilmoituksen hallituksen työvaliokunnalle tai ilmoittamalla eronsa suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytä-kirjaan.

Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun ensimmäisenä päivänä, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä.

Eronnut jäsen menettää oikeutensa suorittamiinsa maksuihin eikä hänellä ole mitään oikeuksia liiton varoihin.

Jos liiton jäsen luovuttaa yrityksensä toiselle tai asetetaan konkurssitilaan, lakkaa hänen jäsenyytensä hallituksen työvaliokunnan päätöksellä liitossa heti. Jos konkurssiin asetettu näyttää tyydyttäneen velkojansa ja saaneensa jälleen omaisuutensa hallintaansa, voi hallituksen työvaliokunta kirjallisesta hakemuksesta palauttaa hänen jäsenoikeutensa.

 

35 §

Sääntöjen vastainen menettely ym. rikkomukset 

Jos jäsen rikkoo näitä sääntöjä, sääntöjen määräämässä järjestyksessä tehtyjä päätöksiä tai niiden johdosta annettuja määräyksiä taikka sellaisia yleisesti noudatettuja periaatteita vastaan, joiden syrjäyttäminen ilmeisesti on omiaan heikentämään toisten työantajien asemaa, tulee hallituksen työvaliokunnan vaatia asianomaista antamaan selitys määräajassa. Selityksen saatuaan tai ellei asianomainen ole selitystä antanut, voi hallituksen työvaliokunta harkintansa mukaan antaa asianomaiselle varoituksen tai erottaa hänet liitosta. Erottamispäätöksestä voi asianomainen vedota yhdistyksen kokoukseen 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on hänelle tiedotettu. Tällainen vetoomus on kirjallisesti laadittuna ja yhdistyksen kokoukselle osoitettuna jätettävä hallituksen puheenjohtajalle. Erottamispäätöksen vahvistamiseen tarvitaan kokouksessa 4/5 äänten enemmistö.

Kun jäsen erotetaan, on samalla määrättävä milloin jäsenyys lakkaa.

Erotettu jäsen menettää oikeutensa suorittamiinsa maksuihin eikä hänellä ole minkäänlaista oikeutta liiton varoihin. Ennen jäsenyyden päättymistä erääntyneet maksut on erotettu jäsen velvollinen maksamaan.

 

36 §

Jäsenyys toisessa työnantajaliitossa

Muu jäsen kuin yhteistoimintajäsen ei saa kuulua toiseen samaa toimialaa edustavaan työnantajaliittoon.

 

37 §

Sääntöjen muuttaminen tai liiton purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässä varsinaisessa tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa ja vaaditaan päätöksen tekemiseen kummassakin kokouksessa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

 

38 §

Liiton varojen käyttö sen toiminnan loputtua

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin liiton toimi-alaa lähellä olevaan yleishyödylliseen tarkoitukseen sen mukaan kuin viimeinen yhdistyksen kokous päättää.