Paltan työehtosopimuksista valtaosa, noin 120, neuvotellaan lokakuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana.

Syksyllä 2019 käynnistyvä neuvottelukierros on avainasemassa työllisyysasteen nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Paltan tavoitteena on edistää sopimuskohtaisissa neuvotteluissa joustavuutta ja lisätä jäsentensä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Tavoitteenamme ovat vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä, kansantalouden kasvua ja työllisyyden paranemista sekä lisäävät paikallista sopimista.

Lähtökohtana on, että vientiteollisuuden neuvotteluissa määrittelemä ns. päänavaajan linja muodostaa kustannusten enimmäistason myös Paltan tekemille työehtosopimuksille. Tarkastelun kohteena ovat kaikki kustannusvaikutteiset TES-muutokset, niin palkkaratkaisut kuin myös  tekstikysymykset.

Kansainvälinen kilpailu lisääntyy kaikilla aloilla

Suomi elää viennistä. Palvelujen osuus bruttoviennistä on tällä hetkellä noin kolmannes. Viennin kasvun kannalta palveluilla on kuitenkin vielä paljon merkittävämpi rooli, sillä 2000-luvun viennin kasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluista. Viennin pohja on laajentunut sekä jalostusarvo ja kotimaisuusaste ovat nousseet.

Monet alat kohtaavat kansainvälisen kilpailun arjessaan.

Usein puhutaan ainoastaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä – mikä on myös toki tärkeää pienelle Suomen kaltaiselle avotaloudelle – mutta unohdamme samalla, että monet alat kohtaavat kansainvälisen kilpailun arjessaan. Erityisesti digitalisaatio on tehnyt monen yrityksen markkinoista globaalit.

Miksi kotimarkkinoilla toimivien yritysten kustannustasolla on väliä?

Yritysten tuotantokustannukset muodostuvat pääasiassa työvoimakustannuksista, kiinteän pääoman kulumisesta, tuotannon ja tuonnin veroista sekä muilta yrityksiltä ostetuista välituotteista. Palvelualat ovat tyypillisesti työvoimavaltaisia aloja ja niiden kustannuksista valtaosa on useimmiten työvoimakustannuksia. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että työvoimakustannusten kehitys kotimarkkinayrityksissä vaikuttaa vientisektorin kustannuskilpailukykyyn suurin piirtein saman verran kuin vientiyritysten omat työvoimakustannukset. Esimerkiksi kotimarkkinatoimialoilla tehty 1 %:n palkankorotus nostaa vientiyrityksen kustannuksia suunnilleen saman verran kuin alan oma 1 %:n palkankorotus.

Kun kotimarkkinoilla toimivan yrityksen kustannukset nousevat, se voi useimmiten nostaa asiakkailta perimäänsä hintaa kustannusten kattamiseksi. Koska vientiyritys kilpailee globaaleilla markkinoilla, se ei voi siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteensa hintaan ilman kilpailukykynsä heikkenemistä. Kotimarkkinayritysten työvoimakustannusten kehityksellä on siis keskeinen vaikutus vientisektorin kilpailukyvylle. Myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten työvoimakustannukset vaikuttavat merkittävästi vientiä harjoittavien yritysten kustannuksiin.


Talouden lähtökohdat

Taustatietoa neuvotteluiden taloudellisista lähtökohdista on koottu Talouden lähtökohdat -sivulle.


Lue myös blogimme:



Ajankohtainen neuvottelutilanne

Tällä hetkellä Palta käy neuvotteluja mm. näillä aloilla:

  • Viestinvälitys- ja logistiikka-alan tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja PAU)
  • Vakuutusalan tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja Vakuutusväen liitto VvL ry)
  • Arkkitehtisuunnittelualan ylempien toimihenkilöiden tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja YTN)
  • Mediahubin tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja SJL)
  • Taloushallintoalan työehtosopimusneuvottelut (sopimuskumppaneina Palta, ERTO ja Pro)

Lisätietoja Paltan neuvotteluista:

Kaj Schmidt

Johtaja, Työmarkkinat

VT

Anna Storm

Johtaja, Viestintä ja kehitys