Paltan työehtosopimuksista valtaosa, noin 120, neuvotellaan lokakuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana.

Syksyllä 2019 käynnistyvä neuvottelukierros on avainasemassa työllisyysasteen nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Paltan tavoitteena on edistää sopimuskohtaisissa neuvotteluissa joustavuutta ja lisätä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Tavoitteenamme ovat vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä, kansantalouden kasvua ja työllisyyden paranemista sekä lisäävät paikallista sopimista.

Lähtökohtana on, että vientiteollisuuden neuvotteluissaan määrittelemä ns. yleinen linja muodostaa kustannusten enimmäistason myös Paltan tekemille työehtosopimuksille. Tarkastelun kohteena ovat kaikki kustannusvaikutteiset TES-muutokset, niin palkkaratkaisut kuin myös  tekstikysymykset.

Työajalla huomattava merkitys työllisyyteen ja kilpailukykyyn

Työaikaa pidennettiin 24 tunnilla vuonna 2017 työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sopimuksella. Näiden kiky-tuntien avulla kilpailukykyä ja työllisyyttä on saatu parannettua, mutta kustannuskilpailukyvyssämme on edelleen parantamisen varaa.

Suomessa kokoaikaisten työntekijöiden säännöllinen viikkotyöaika 40,2 tuntia on Euroopan kolmanneksi lyhin. Kun säännöllisistä työtunneista vähennetään lomat, arkivapaat ja muut poissaolot, tehdyt viikkotyötunnit, 38,5 tuntia, ovat Suomessa Euroopan toiseksi lyhyimmät Norjan jälkeen.

Paltan edustamilla yksityisillä palvelutoimialoilla (joihin ei kuulu kauppa) sekä säännöllinen että tehty viikkotyöaika on Suomessa lähellä koko talouden keskimääräistä työaikaa. EU:n jäsenmaissa työaika on kuitenkin keskimääräistä pidempi palvelualoilla. Yksityisillä palvelualoilla ilman kauppaa säännöllinen viikkotyöaika on Suomessa lähes 1,5 tuntia lyhyempi ja tehdyt työtunnit jopa yli 2 tuntia lyhyemmät verrattuna EU:n keskiarvoon.

Työajalla on huomattava merkitys työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Suomen kilpailukykyä mitataan yleisesti vertaamalla nimellisten yksikkötyökustannusten suhdetta kilpailijamaihin. Työvoimakustannukset laskevat, kun työaika pitenee sopimuspalkkojen pysyessä ennallaan. Näin kävi myös osana kilpailukykysopimuksen työajan pidentämistä (Etla 12.8.2019: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky). Vastaavasti työajan lyhentäminen vähentää työllisyyttä silloin, kun se nostaa työvoimakustannuksia.

Kansainvälinen kilpailu lisääntyy kaikilla aloilla

Suomi elää viennistä. Palvelujen osuus bruttoviennistä on tällä hetkellä noin kolmannes. Viennin kasvun kannalta palveluilla on kuitenkin vielä paljon merkittävämpi rooli, sillä 2000-luvun viennin kasvusta noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluista. Viennin pohja on laajentunut sekä jalostusarvo ja kotimaisuusaste ovat nousseet.

Monet alat kohtaavat kansainvälisen kilpailun arjessaan.

Usein puhutaan ainoastaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä – mikä on myös toki tärkeää pienelle Suomen kaltaiselle avotaloudelle – mutta unohdamme samalla, että monet alat kohtaavat kansainvälisen kilpailun arjessaan. Erityisesti digitalisaatio on tehnyt monen yrityksen markkinoista globaalit.

Miksi kotimarkkinoilla toimivien yritysten kustannustasolla on väliä?

Yritysten tuotantokustannukset muodostuvat pääasiassa työvoimakustannuksista, kiinteän pääoman kulumisesta, tuotannon ja tuonnin veroista sekä muilta yrityksiltä ostetuista välituotteista. Palvelualat ovat tyypillisesti työvoimavaltaisia aloja ja niiden kustannuksista valtaosa on useimmiten työvoimakustannuksia. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että työvoimakustannusten kehitys kotimarkkinayrityksissä vaikuttaa vientisektorin kustannuskilpailukykyyn suurin piirtein saman verran kuin vientiyritysten omat työvoimakustannukset. Esimerkiksi kotimarkkinatoimialoilla tehty 1 %:n palkankorotus nostaa vientiyrityksen kustannuksia suunnilleen saman verran kuin alan oma 1 %:n palkankorotus.

Kun kotimarkkinoilla toimivan yrityksen kustannukset nousevat, se voi useimmiten nostaa asiakkailta perimäänsä hintaa kustannusten kattamiseksi. Koska vientiyritys kilpailee globaaleilla markkinoilla, se ei voi siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteensa hintaan ilman kilpailukykynsä heikkenemistä. Kotimarkkinayritysten työvoimakustannusten kehityksellä on siis keskeinen vaikutus vientisektorin kilpailukyvylle. Myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten työvoimakustannukset vaikuttavat merkittävästi vientiä harjoittavien yritysten kustannuksiin.


Talouden lähtökohdat

Taustatietoa neuvotteluiden taloudellisista lähtökohdista on koottu Talouden lähtökohdat -sivulle.


Lue myös blogimme:



Ajankohtainen neuvottelutilanne

Tällä hetkellä Palta käy neuvotteluja mm. näillä aloilla:

  • Arkkitehtisuunnittelualan ylempien toimihenkilöiden tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja YTN)
  • Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta, Teme ja SJL)
  • Eläketurvakeskuksen työntekijöitä koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta ja Pro)
  • ICT-alan työehtosopimus ylemmille toimihenkilöille (sopimuskumppaneina Palta ja YTN)
  • ICT-alan toimihenkilöiden tes (sopimuskumppaneina Palta ja Pro)
  • Lentoliikenteen palveluita koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta ja IAU)
  • Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta ja Pro)
  • Luottotieto- ja perintäalan tes (sopimuskumppaneina Palta ja Pro)
  • Mediahubin tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja SJL)
  • Museoiden tes (sopimuskumppaneina Palta ja Akavan Erityisalat)
  • Palkka- ja henkilöstöhallintoalan toimihenkilöiden tes (sopimuskumppaneina Palta ja Pro)
  • Rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut (sopimuskumppaneina Palta, Pro, Nousu, YTN)
  • Rautatiealan asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta ja RAU)
  • Rautatiealan tes (sopimuskumppaneina Palta ja JHL)
  • Taloushallintoalan työehtosopimusneuvottelut (sopimuskumppaneina Palta, ERTO ja Pro)
  • Tanssinopettajien tes (sopimuskumppaneina Palta, Teme ja STOPP)
  • Urheilujärjestöjä koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta ja JHL)
  • Vakuutusalan tes-neuvottelut (sopimuskumppaneina Palta ja Vakuutusväen liitto VvL ry)
  • Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskeva tes (sopimuskumppaneina Palta ja RAU)
  • Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus (sopimuskumppaneina Palta ja SJL)

Kaikki neuvottelukierroksella solmitut työehtosopimukset löydät koottuna EK:n sivustolta.


Lisätietoja Paltan neuvotteluista:

Kaj Schmidt

Johtaja, Työmarkkinat

VT

Anna Storm

Johtaja, Viestintä ja kehitys