Paltan kysely kestävyysvajeesta ja siihen varautumisesta

Kantar TNS selvitti marraskuussa 2017 Paltan pyynnöstä suomalaisten asenteita koskien julkisen sektorin velkaantumista ja keinoja joilla tulevaisuuden rahoitushaasteisiin tulisi vastata. Kysely tehtiin myös suomalaisille ekonomisteille. 86 prosenttia eli selvästi suurin osa suomalaisista oli sitä mieltä, että julkisten menojen kasvuun pitää varautua. Ekonomisteistä 94 prosenttia oli sitä mieltä, että menojen kasvuun pitää varautua.

86 prosenttia eli selvästi suurin osa suomalaisista oli sitä mieltä, että julkisten menojen kasvuun pitää varautua. Ekonomisteistä 94 prosenttia oli sitä mieltä, että menojen kasvuun pitää varautua.

Kuvio 1. Pitääkö julkisten menojen kasvuun mielestänne varautua?

Vaihtoehdot julkisen sektorin rahoituksen turvaamiseksi

Kyselyssä pyydettiin arvioimaan eri vaihtoehtoja julkisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden rahoituksen turvaamiseksi. Vaihtoehtoina esitettiin julkisten menojen karsiminen, menojen kattaminen ottamalla lisää velkaa, menojen kattaminen korottamalla veroja ja verotulojen kasvattaminen työntekoa lisäämällä. Suurempi osa eli 56 % suomalaisista oli sitä mieltä, että tärkein keino julkisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden rahoituksen turvaamiseksi on lisätä verotuloja kasvattamalla työtätekevien suomalaisten määrää. Ekonomistien osalta vastaaja tulos oli 89 prosenttia.

Kuvio 2. Mikä seuraavista on mielestäsi tärkein keino, kun halutaan varmistaa julkisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden rahoitus?

Keinot työllisyyden ja talouskasvun turvaamiseksi

Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan seitsemän eri keinon tärkeyttä työllisyyden ja talouskasvun lisäämisen kannalta. Kansalaisten keskuudessa tärkeimpinä toimenpiteinä pidettiin sosiaaliturvan uudistamista, palkkaamisen kustannusten pienentämistä ja työn perässä muuttamisen helpottamista. Neljänneksi tärkeimpänä kansalaiset pitivät työn teon houkuttelevuuden lisäämistä esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa tai tuloverotusta alentamalla. Ekonomistien keskuudessa sosiaaliturvan uudistamista ja työn perässä muuttamisen helpottamista pidettiin yhtä tärkeinä keinoina. Kolmanneksi tärkeimpänä keinona pidettiin ulkomaisen työvoiman houkuttelemista Suomeen. Neljänneksi tärkeimpänä nähtiin työn teon houkuttelevuuden lisääminen esim. ansiosidonnaista päivärahaa tai tuloverotusta alentamalla.

Kuvio 3. Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia toimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun lisäämisen kannalta?

Kantar TNS haastatteli marraskuussa 2017 Paltan pyynnöstä tuhat (N=1007) suomalaista. Kysely kansalaisille tehtiin paneelitutkimuksena. Haastattelut ekonomisteille (N=70) tehtiin puhelimitse. Keskeisten tutkimuslaitosten, pankkien, julkisten organisaatioiden, yliopistojen ja järjestöjen 156 ekonomisteista haastateltavaksi tavoitettiin 70.

 

Lisätietoja:
pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö ja EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Paltalla on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta.

Lisää aiheesta

Työvoima ei riitä

Suomen väestö ikääntyy. Siksi entistä useampi työikäinen pitää saada töihin. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Julkisessa keskustelussa on yleensä keskitytty miettimään mistä löytyvät tarvittavat työpaikat, mutta suurempi kysymys on mistä löytyy työpaikkoihin tekijät. Optimistisella kehityksellä työvoiman ulkopuolelta voidaan työmarkkinoille saada noin 8 000 henkilöä vuodessa.

Logistiikka (4/2017)

Logistiikan liikevaihto kasvu kiihtyi loppuvuonna. Suomen viennin kasvu hidastuu nopeasti. Yritysten odotukset tulevasta nousseet korkealle. Liikevaihdon kasvu jatkuu viime vuoden tasolla. Rekrytointivaikeudet näkyvät avoimien työpaikkojen pidentyneinä aukioloaikoina.