Palveleva Suomi 2020: Miten Suomi nousuun?

Paltan syyskokouksen yhteydessä järjestettiin asiantuntijapaneeli, jossa Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius, VATT:n erikoistutkija Saara Tamminen, elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio STTK:sta sekä EK:n pääekonomisti Jussi Mustonen keskustelivat Suomen tilasta, kilpailukyvystä ja siitä miten Suomi saadaan nousuun.

Paneelin vetäjänä toiminut Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas tarttui heti ajankohtaiseen teemaan, Donald Trumpin valintaan ja sen vaikutuksiin Suomessa.

syyskokous2_2
Kuvassa panelistit Antti Aarnio/ STTK (vas.), Saara Tamminen/ VATT, Jussi Mustonen/ EK, Tiina Helenius / Handelsbanken sekä paneelin vetäjä Emilia Kullas/ Talouselämä.

– Oleellisin kysymys on se, johtaako Amerikkaa jatkossa vaali-Trump vai maltillisempi versio. Uskon että hulluimmat asiat jäävät tekemättä, mutta miten pitkälle muita asioita tehdään, se jää nähtäväksi. Epävarmuus kuitenkin kasvaa, ja se on aina huono asia markkinoille ja talouskasvulle. En kuitenkaan usko 30-luvun laman paluuseen, Jussi Mustonen arvioi.

–  Uskon että Trumpin valinnan myötä talouspolitiikan linja tulee USA:ssa muuttumaan. Keskuspankin paine nostaa korkoja ja vahvistaa dollaria kasvaa. Ekspansiivinen finanssipolitiikka vie vähitellen kohti taantumaa, mutta minäkään en usko 30-luvun laman paluuseen, Tiina Helenius sanoi.

– Vaikutukset Suomen vientiin riippuvat siitä, millaisia päätöksiä tulee: mihin suuntaan sääntely kehittyy ja missä tuotteissa tai palveluissa rajoja suljetaan. Talous on globaalisti niin verkottunut, että kovin suuriin käännöksiin ei kannata ryhtyä. Suurimpana uhkana pidän kuitenkin ilmastonmuutosta ja miten siihen liittyvien asioiden käy, Saara Tamminen sanoi.

Trumpista keskustelu siirtyi Suomeen. Mitä Suomessa voisi tehdä tuottavuuden parantamiseksi?

– Perinteisesti kilpailu lisää tuottavuutta. Suomen markkina on pieni, joten kilpailua on vähemmän. Lisäksi meitä vaivaa näköalattomuus. Meillä ei ole rohkeutta investoida ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Myös osaamiseen on satsattava, Antti Aarnio arvioi.

– Sama ilmiö näkyy kaikissa kehittyneissä maissa. Meillä on muutama superfirma ja pitkä häntä pienempiä yrityksiä, joissa menee heikommin. Työmarkkinoille tarvittaisiin paljon enemmän joustoa, jotta pienyritykset pääsevät elpymään. Lisäksi pk-yritykset tarvitsevat tukea, jotta ne pääsevät helpommin ulkomaille, Saara Tamminen sanoi.

– Viennin rakennemuutos on meneillään, ja uskon että palveluvienti tulee nousemaan. Suomi elää kotimaisesta arvonlisästä, joten sen vuoksi tuottavuus ja palveluvienti ovat tärkeitä, Jussi Mustonen sanoi.

– Tarvitsisimme suuren työmarkkinareformin, joka lisäisi joustoa ja huomioisi yritysten ja yksilöiden tuottavuuden. Yksin se voisi viedä meitä aika pitkälle, Tiina Helenius arvioi.

– Paikallinen sopiminen tulee lisääntymään. Monia se pelottaa, mutta näkisin että olemme menossa vääjäämättä siihen suuntaan, Antti Aarnio arvioi.

Mitä pitäisi tehdä, jotta Suomeen saataisiin uusia yrityksiä?

– Yritysrahoituksen puolella Suomessa tehty viime vuosina paljon. Takausmääriä on nostettu, pankkien tilastot lupaavat hyvää, riskirahoitusta on pohdittu. Suomessa on paljon myös hyvää kehitystä kuten Slush. Ehkä tarvitsisimme Ruotsin tapaan enemmän enkelisijoittajia myös Suomeen, Antti Aarnio pohti.

– Suomi kehittyy ja olemme matkalla parempaan, myös asenteissa. Yrittäjyysinto on kasvussa. Työmarkkinat on vietävä systemaattisesti kohti muutosta, mutta se tapahtuu meillä kovin hitaasti, Jussi Mustonen sanoi.

– Olemme palveluissakin insinöörikansa. Meillä on paljon hyviä tuotteita, mutta emme osaa myydä niitä ja mainostaa itseämme. Johtaminen ja markkinointiosaaminen pitää saada kuntoon, sillä maailmalla tarvitaan kyllä hyviä suomalaisia tuotteita, Saara Tamminen rohkaisi.

Entä mitä panelistit tekisivät kasvun eteen, jos saisivat itse päättää?

– Tarvitsemme luovaa tuhoa eli uusia ja tuottavampia yrityksiä, jotka imaisevat sisäänsä heikompia. Se vaatii riskien ottamista. Työmarkkinat ovat oleellinen osa ratkaisua, että Suomesta saadaan houkuttelevampi alusta riskin ottamiselle. Toiseksi, yhteiskunnan ja julkisen talouden pyörittämisestä on tultava selvästi halvempaa ja tehokkaampaa. Nykyisellään yhteiskunnan pyörittäminen on aivan liian kallista, Tiina Helenius arvioi.

– Minä kannatan valtion merkittävää roolia, vakaa järjestelmä on tärkeä. Innovaatiopolitiikan tavoitteena on ollut uudistaminen, mutta jotenkin se ei tehoa. Ruotsissa palveluvienti kasvaa koko ajan, meidän kannattaisi katsoa sieltä mallia. Poistetaan käpertyminen ja panostetaan osaamiseen ja koulutukseen, Antti Aarnio sanoi.

Räväköin ehdotus tuli Jussi Mustoselta. – Jos näin aluksi räjäyttäisimme suomalaisen vero- ja etuushässäkän, siitä seuraisi paljon hyvää ja joustoja myös työmarkkinoille, Mustonen ehdotti.

– Poistetaan liika suomalainen häveliäisyys. Tarvitsemme parempaa myyntiä, markkinointia ja johtamista, Saara Tamminen summasi.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.