Jo noin kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi.

Suurin osa maailman taloudesta on palveluita ja palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. 

  • Palveluvienti on korkean osaamisen ja arvonlisäyksen aineetonta vientiä. Se on kasvanut koko tilastohistorian ajan.
  • Suomen bruttoviennin arvosta noin kolmannes tulee palveluviennistä. 
  • 2000-luvulla palveluvienti on lähes nelinkertaistunut ja Suomen viennin kasvusta 68 prosenttia on ollut palveluvientiä.

Suomen kannattaa panostaa palveluvientiin. Siinä yhdistyvät Suomen vahvuudet ja hyvät tulevaisuuden näkymät. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Palveluvienti ja sen mahdollisuudet nousevat uudelle tasolle teknologian kehityksen, digitalisaation ja globalisaation myötä.

Mitä on palveluvienti?

  • Palveluvientiä syntyy kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Kyse on ulkomaankaupasta.
  • Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu.
  • Talouden megatrendit kasvattavat palveluvientiä jatkossakin. Palveluista on tullut 2000-luvulla globaalin arvoketjun arvokkain osa.

Palveluviennin pääraaka-aine on osaaminen: Suomi vie eniten korkean osaamisen asiantuntijapalveluja. Suurin arvo syntyy tuotantoa edeltävissä ja tuotannon jälkeisissä palveluissa.

Perinteisesti palveluvientiä on syntynyt esimerkiksi tavaran kuljetuksesta saatavina tuloina ja matkailun tuloina. Nykyään suurimpia tulovirtoja ovat tieto- ja viestintäteknologian palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Merkittäviä rahavirtoja kertyy myös liike-elämän suunnittelu- ja asiantuntijapalveluista.

 

Palveluviennin merkitys kasvaa jatkuvasti

  • Palveluvienti on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla. Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluista.
  • Samalla viennin pohja on laajentunut, jalostusarvo ja kotimaisuusaste ovat nousseet. 
  • Noin kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluviennistä. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi.

Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 72 senttiä. Palveluviennissä raaka-aineita ei tarvitse ostaa ulkomailta. Siksi kotimaisen arvonlisäyksen osuus on selvästi muita tuotteita suurempi.

Mitkä ovat päättäjien mahdollisuudet edistää palveluvientiä Suomessa?

Suomen tapaiselle maalle luonteva rooli globaalissa työnjaossa olisi erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin ja palveluvientiin. Suomella on korkeasti koulutettuna ja teknologiaorientoituneena vientimaana kaikki mahdollisuudet ottaa merkittävä osa kasvavasta kansainvälisestä palvelukaupasta. Massatuotannon sijaan Suomen kannattaa keskittyä korkean osaamisen teknologiaan ja arvonlisäykseen.

Palveluvientiä voidaan edistää

  1. ottamalla palveluvienti osaksi vienninedistämistä ja kauppapolitiikkaa,
  2. harjoittamalla toimialaneutraalia elinkeinopolitiikkaa, joka huomioi tasavertaisesti tavaratuotannon ja palvelut,
  3. helpottamalla sekä perinteisten että ”born global” palveluyritysten uusille markkinoille pääsyä ja poistamalla markkinaesteitä kolmansissa maissa,
  4. helpottamalla PK-yritysten kansainvälistymiseen suunnatun riskirahoituksen saatavuutta,
  5. mahdollistamalla ulkomaisen tytäryhtiön tappioiden vähentäminen emoyhtiön verotuksessa,
  6. kehittämällä edelleen Business Finlandin ja TESIn resurssien vaikuttavuutta ja kohdentamalla resursseja palveluinnovaatioiden ja -viennin tarpeisiin,
  7. tunnistamalla luovien alojen ja asiantuntijapalveluiden merkitys Suomen viennille,
  8. tukemalla yritysten kansainvälistymistä osaamisella ja innovaatiopolitiikalla,
  9. luomalla huippuluokan infra tukemaan palvelujen kansainvälistä kasvua ja
  10. tarjoamalla julkisten hankintojen kautta referenssikohteita tulevaisuuden palveluviennille.

 

Missä palveluviennin osalta mennään? (Palveluviennin round table 15.1.2020)
Palveluviennistä suomeksi: Palveluvientiraportti (24.5.2018)
Palveluvientiraportin aineisto: Raportin kuvaajat ja lähteet (24.5.2018)
Kuvaajia palveluviennistä: Nämä asiat pitää tietää palveluviennistä (24.5.2018)

 

Lisätietoja:

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM

Lauri Vuori

Ekonomisti

VTM