Palveluvienti on suhteiden luomista. Kilpailuhaitat ovat ennemminkin päänsisäisiä, itselle asetettuja rajoja. Jos haluaa kasvaa, on oltava kasvavilla markkinoilla.

Palveluviennistä suomeksi: Palveluvientiraportti (24.5.2018)
Palveluvientiraportin aineisto: Raportin kuvaajat ja lähteet (24.5.2018)
Kuvaajia palveluviennistä: Nämä asiat pitää tietää palveluviennistä (24.5.2018)

Palveluvienti on korkean osaamisen ja arvonlisäyksen aineetonta vientiä. Se on kasvanut koko tilastohistorian ajan. 2000-luvulla palveluvienti on lähes nelinkertaistunut ja Suomen viennin kasvusta 68 prosenttia on ollut palveluvientiä. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Kehitys vauhdittuu globalisaation ja uuden teknologian myötä entisestään ja palveluviennin kasvu kiihtyy. Suomen kannattaa panostaa palveluvientiin. Siinä yhdistyvät Suomen vahvuudet ja hyvät tulevaisuuden näkymät.

Mitä palveluvienti on?

Palveluvientiä syntyy kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Kyse on ulkomaankaupasta. Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu.

Perinteisesti palveluvientiä on syntynyt esimerkiksi tavaran kuljetuksesta saatavina tuloina ja matkailun tuloina. Nykyään suurimpia tulovirtoja ovat tieto- ja viestintäteknologian palvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Merkittäviä rahavirtoja kertyy myös liike-elämän suunnittelu- ja asiantuntijapalveluista. Usein palveluvientiin liittyy ulkomainen tytäryritys, joka tulouttaa suomalaiselle emoyhtiölle voittoja ja konsernin sisäisiä maksuja.

Palveluviennin merkitys Suomelle kasvaa koko ajan. Suomen bruttoviennin arvosta 30 prosenttia tulee palveluviennistä. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi. Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 72 senttiä. Palveluviennissä raaka-aineita ei tarvitse ostaa ulkomailta. Siksi kotimaisen arvonlisäyksen osuus on selvästi muita tuotteita suurempi. Hyvinvointia syntyy Suomessa tuotetusta arvonlisäyksestä.

Palveluviennin kotimaisuusaste on 72 %. Palveluviennistä syntyy siis jokaista vientieuroa kohden huomattavasti keskimääräistä enemmän vientituloja.

Miten palveluvienti on kehittynyt?

Palveluvienti kasvanut koko tilastohistorian ajan ja on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla. Suomen viennin kasvusta 68 % on ollut palveluvientiä. Talouden megatrendit kasvattavat palveluvientiä jatkossakin. avaraviennin vähenemisestä johtunut bruttoviennin lasku on peittänyt alleen korkeamman arvonlisän palveluviennin tasaisen kasvun ja palvelusektorin menestyksen myös ulkomaankaupassa. Vuonna 2000 palveluviennin osuus Suomen viennistä oli 30 prosenttia.

Palveluvienti on taantumavuosina ollut vakaampaa kuin tavaravienti.  Vuonna 2017 Suomen palveluviennin arvo oli 26 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen vuoteen oli 8 prosenttia. 2000-luvulla palveluvienti on kasvanut 20 miljardilla eurolla eli nelinkertaistunut. Palvelualan yritykset vievät noin 47 prosenttia palveluviennistä. Tehdasteollisuus osuus on 43 prosenttia. Palveluviennin rakenne muuttuu ja palvelualojen ja modernin palveluviennin osuus kasvaa.

Palveluviennin merkitys Suomen taloudelle ja elinkeinoelämällä on kasvanut. Nokia-vetoisen ICT-sektorin nopea romahdus vei viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä muutamassa vuodessa viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia. Samaan aikaan muun palveluviennin kasvu jatkui ja jo muutamassa vuodessa palve-luiden viennistä saatava arvonlisäys nousi aikaisemmalle tasolleen.

Moderni palveluvienti kasvaa nopeiten. Moderneilla palveluilla tarkoitetaan tietotekniikkaa hyödyntäviä palveluja, joista ainakin osa on digitalisoitavissa: finanssipalvelut, TVT-palvelut, liike-elämän palvelut, lisenssimaksut sekä esim. audiovisuaaliset palvelut. Perinteistä palveluvientiä ovat tuotannolliset palvelut, kuljetus, matkailu sekä rakentamisen projektitoimitukset.

Suomen palveluvienti on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla.
Palveluja vievät kaikkien toimialojen kaiken kokoiset yritykset

Mikä on palveluviennin potentiaali?

Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Kehitys vauhdittuu globalisaation ja uuden teknologian myötä entisestään ja palveluvienti kasvu kiihtyy. Ylivoimaisesti suurin osa maailman taloudesta on palveluita. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Yhä suurempi osa tuotteistakin kulutetaan vuokraamisen ja jakamistalouden johdosta palveluna.
Samaan aikaan globalisaatio etenee kaikille yhteiskunnan osa-alueilla. Globalisaatio on edennyt tavarakaupan ja tiedonkulun vapaaseen liikkuvuuteen. Seuraavaksi globalisoituvat työmarkkinat. Teknologisen kehityksen myötä kielimuurit murtuvat, ja myös perinteisten palvelualojen työtehtävät päätyvät lähivuosina kansainvälisen kilpailuun. Muutoksen ennustetaan olevan tavarakaupan vapautumistakin suurempi. Globaali palveluvienti ja sen mahdollisuudet nousevat ennennäkemättömälle tasolle.
Palvelutalouden nousu ei liity vain palvelusektoriin ja palveluiden kasvuun vaan arvonluontiin ylipäänsä. 1970-luvulla kaikki tuotannon osat olivat lähes yhtä tavoiteltavia. 2000-luvulla voitot sen sijaan syntyvät tuotantoa edeltävissä ja tuotannon jälkeisissä palveluissa. Tuotannon automatisoinnin johdosta tavaratuotannon hinnat laskevat. Suurin arvo syntyy nykyisin suunnittelussa ja muissa palveluissa. Palveluista on tullut 2000-luvulla globaalin arvoketjun arvokkain osa.

20 % palveluyrityksistä on suunnitelmia aloittaa tai kasvattaa kansainvälisen liiketoimintaa

Mitkä ovat päättäjien mahdollisuudet edistää palveluvientiä Suomessa?

Suomen tapaiselle maalle luonteva rooli globaalissa työnjaossa olisi erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin ja palveluvientiin. Suomella on korkeasti koulutettuna ja teknologiaorientoituneena vientimaana kaikki mahdollisuudet ottaa merkittävä osa kasvavasta kansainvälisaestä palvelukaupasta. Massatuotannon sijaan Suomen kannattaa keskittyä korkean osaamisen teknologiaan ja arvonlisäykseen.

Palveluvientiä voidaan edistää

  1. ottamalla palveluvienti osaksi vienninedistämistä ja kauppapolitiikkaa,
  2. harjoittamalla toimialaneutraalia elinkeinopolitiikkaa, joka huomioi tasavertaisesti tavaratuotannon ja palvelut,
  3. helpottamalla sekä perinteisten että ”born global” palveluyritysten uusille markkinoille pääsyä ja poistamalla markkinaesteitä kolmansissa maissa,
  4. helpottamalla PK-yritysten kansainvälistymiseen suunnatun riskirahoituksen saatavuutta,
  5. mahdollistamalla ulkomaisen tytäryhtiön tappioiden vähentäminen emoyhtiön verotuksessa,
  6. kehittämällä edelleen Business Finlandin ja TESIn resurssien vaikuttavuutta ja kohdentamalla resursseja palveluinnovaatioiden ja -viennin tarpeisiin,
  7. tunnistamalla luovien alojen ja asiantuntijapalveluiden merkitys Suomen viennille,
  8. tukemalla yritysten kansainvälistymistä osaamisella ja innovaatiopolitiikalla,
  9. luomalla huippuluokan infra tukemaan palvelujen kansainvälistä kasvua ja
  10. tarjoamalla julkisten hankintojen kautta referenssikohteita tulevaisuuden palveluviennille.

Lisätietoja palveluviennistä

Palveluvientiseminaarin 24.5. 2018 videot: