Digitalisaatio on Suomelle joko mahdollisuus tai uhka. Kumpi – se riippuu omista toimistamme.

Yksityisten palveluiden osuus kansantaloudestamme on jo lähes 40 %, ja osuus kasvaa jatkuvasti.  Palvelualojen maksamat verotulot ovat yli 50 % verokertymästä. Kansainvälinen palvelukauppa kasvaa noin 15 % vuosivauhdilla. Tähän kasvuun Suomenkin on päästävä mukaan.

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin 15 %. Teollisuuden menestys heijastuu myös palveluihin. Valmistavan vientiteollisuuden merkitystä yhtään väheksymättä on selvää, että yksinomaan teollisuuden edellytyksiin keskittymällä Suomen kansantaloutta ei saada nousuun.

”Palvelujen suuri murros on vasta edessä, ja meillä pitäisi olla kykyä luoda uutta palvelupohjaista liiketoimintaa.”

Länsinaapuri on palvelukehityksessä meitä edellä. Ruotsin kansantalous on kasvanut vuodesta 2008 lähtien 8 %-yksikköä, kun vastaavana aikana Suomen talous on sukeltanut 6 %-yksikköä. Ruotsin kasvu ei ole syntynyt teollisuusviennistä vaan asiantuntija- ja finanssipalveluista sekä verkkokaupasta.

Ruotsi on määrätietoisesti panostanut palvelukonseptoinnin ja markkinoinnin opetukseen ja tutkimukseen sekä luonut palvelubrändejä. Ruotsalaiset pääomasijoittajat ovat nähneet palveluihin liittyvän kansainvälisen kasvupotentiaalin. Nyt näkyvät tulokset.

Digitaalisissa palveluissa teknologia on väline. Menestystarinat syntyvät luovuudesta, asiakastarpeen kuuntelusta, ymmärryksestä ja jatkuvasta analysoinnista sekä tehokkaista prosesseista. Automaation ja robottien lisäksi digitalisaation hyödyntäminen on uusien palvelukonseptien kehittämistä sekä automaation ja robotiikan hyödyntämistä.

Konseptoimalla palveluita luodaan asiakkaille uusia tarpeita ja synnytetään samalla uutta liiketoimintaa. Hyviä esimerkkejä digitaalisista palvelukonsepteista ovat muun muassa taksipalvelu Uber, majoituspalvelu AirBnB, koneiden käytön ja eliniän optimoiva huoltotoiminta ja asiakaslähtöinen verkkomyynti.

Yritykset vastaavat liiketoiminnan kehittämisestä, mutta poliittisilla päätöksentekijöillä on keskeinen rooli toimintaedellytysten ja yrittäjäilmaston luonnissa.  Tasapuolisessa elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa huomioidaan myös palveluyritykset.

Hallitusohjelmassa on hyviä aineksia digitaalisten palveluiden toimintaedellytysten parantamiseksi. Hallituksen aikomukset purkaa sääntelyä, joka haittaa yritystoimintaa ja digitaalisuuden hyödyntämistä, on tervetullut muutos. Kokeiluihin kannustava innovaatiopolitiikka, tasapuolisen kilpailun korostaminen ja julkisen sektorin määrätietoinen digitalisointi ovat parasta, mitä poliittisissa dokumenteissa on palvelutalouden puolesta koskaan kirjoitettu. Lopputulos riippuu jatkotoimenpiteistä.

Suomi tarvitsee palvelutalousohjelman, jossa määrätietoisesti luodaan toimintaedellytyksiä uusille digitaalisille palveluille ja uudistetaan perinteisten työvoimavaltaisten palvelujen prosesseja, jotta tuottavuus kasvaa, kilpailukyky paranee ja talouskasvu kohenee.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä xx.xx.xxxx.

Soile Koskela

Viestinnän asiantuntija, työmarkkina-asiat

VTM