Ratkaisu kohtaanto-ongelmaan?

Hallitusohjelman keskeinen tavoite on tehdä Suomesta digitalisaation kärkimaa. Julkiset palvelut uudistetaan käyttäjälähtöisiksi ja prosessit ensisijaisesti digitaalisiksi. Tavoite on kannatettava ja tarjoaa samalla mahdollisuuden kehittää julkisen sektorin tuottavuutta. Esimerkiksi sopivat työvoimapalvelut, joita uudistamalla voidaan pienentää kohtaanto-ongelmaa.

Pysyäkseen mukana teknologian ja sovellusten nopeassa kehityksessä julkisen sektorin tulee hyödyntää yksityisen sektorin osaamista ja jo kehitettyjä ratkaisuja. Samalla valtio ja kunnat voivat toimia liiketoiminnan kasvualustana ja tarjota referenssikohteita kansainvälistyville yrityksille. Tämä kuitenkin vaatii vahvaa hankintaosaamista ja rohkeutta tehdä kokeilukumppanuuksia ja uudenlaista yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

Ajankohtaiseksi esimerkiksi sopivat työvoimapalvelujen prosessit ja niiden uudistaminen public-private- people-periaatteella. Työpaikkojen täyttymisajat venyvät ja työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät. Työttömien työnhakijoiden määrän hipoessa 350 000 kaikki panokset tulisi laittaa siihen, että työ ja tekijä kohtaavat toisensa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Julkiset työvoimapalvelut ja niihin liittyvä mol.fi-järjestelmä kaipaa kipeästi uudistamista. Sen sijaan, että julkinen taho lähtisi kehittämään itse uutta teknistä järjestelmää, työnvälitystä voisi kehittää myös toisella tavalla.

Työttömän tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, joten siellä on kiistatta paras tieto työtä etsivistä henkilöstä ja heidän osaamisprofiileistaan. Henkilöstöpalveluyrityksillä ja muilla vastaavilla toimijoilla taas on käsissään laajat verkostot yritysten suuntaan ja paras tieto avoimista työpaikoista, tulevista rekrytoinneista ja yritysten tarpeista.  Nämä kaksi erillään olevaa tietovarantoa tulisi saada kohtaamaan nykyistä paremmin.

Samalla kun koko julkista sektoria digitalisoidaan, julkista työnvälityspalvelua tulisi kehittää avoimempaan suuntaan. Viranomaisen hallussa oleva data työnhakijoista tulisi saada muotoon, jossa se olisi helposti myös rekrytoivien yritysten käytettävissä.

Juridiset ja tekniset kysymykset on tietenkin ratkaistava, mutta moni työnhakija suostuisi varmasti tietojensa luovuttamiseen, jos tuloksena olisi parempaa palvelua ja nopeampi työllistyminen.

Samalla TE-toimiston asiantuntijat voisivat keskittyä ydintehtävänsä hoitamiseen, eli työnhakijoiden parhaaseen mahdolliseen palveluun. Näin he voisivat jättää jo mahdottomaksi osoittautuneen avoimien työpaikkojen metsästyksen alalla toimivien yritysten tehtäväksi.

 

Riitta Varpe

Toimitusjohtaja
Palvelualan työnantajat PALTA ry

 

Kirjoitus on julkaistu Talouselämässä 16.11.2015.

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.