Suoratoisto sen todistaa: Olemme oopperakansaa

Kansallisoopperan esitykset ovat Yle Areenassa katsojamäärien kärkeä, ja kansainvälisessä Operavisionissakin suomalaisia on katsojina huomattavan paljon.

Kansallisoopperan tammikuussa 2016 aloittamat suorat oopperalähetykset Yle Areenassa välittävät oopperan ja baletin taikaa lähes kaikkialle Suomeen. Taika perustuu kuuden robottikameran teknologiaan.

”Kauko-ohjattu, ilman kuvaajaa liikkuva kamera ei häiritse, ja kuvan laatu on todella hyvä”, toteaa Kansallisoopperan tuotantojohtaja Timo Tuovila tyytyväisenä.

Samoihin aikoihin live-esitysten kanssa ooppera avasi Stage24-virtuaalinäyttämön, jossa tunnelmaan voi virittäytyä seuraamalla esityksiä kulisseista tai tutustumalla teosesittelyihin. Oopperan ystävien lisäksi suoratoistolla ja Stage24-palvelulla tarjotaan mahdollisuus tutustua lajiin niillekin, joiden oopperaharrastuksen tiellä on enemmän henkinen kuin maantieteellinen kynnys.

Oopperavieraita on hemmoteltu myös uudella äänentoistojärjestelmällä, joka hankittiin Oopperan kummitus -musikaaliin vuonna 2015.

Valonheittimien juhlaa

Merkittävimpänä tietoteknisenä uudistuksena Timo Tuovila pitää kuitenkin jo kymmenen vuotta sitten hankittua 150 valonheitinrobottia eli valonheitinjärjestelmän automatisointia. Kun aiemmin jokainen valonheitin piti säätää ja suunnata käsin, nyt valoheittimet saavat oikean sävyn, voimakkuuden ja tulokulman tietojärjestelmällä ohjattuna.

Kulissien takana on paljon muutakin tietotekniikkaa, josta perinteinen oopperan ystävä ei ehkä haluakaan tietää. ”Kapellimestarin korvaaminen tekoälyllä on ihan vitsi. Kapellimestarin maaginen ote säilyy aina inhimillisenä”, rauhoittaa Tuovila hurjimpia huhuja.

”Ja satoja vuosia vanha kikka, jossa puku katoaa tanssijan päältä salamannopeasti, hämmästyttää yleisöä edelleen. Animaation yhdistäminen eläviin näyttelijöihin, kuten nyt Taikahuilussa, ei ole sekään uusi juttu. Sitä tehtiin jo 1930-luvulla elokuvaprojektorin avulla.”

Sen sijaan kohtausten valaistuksen suunnittelussa hyödynnetään nykyään 3D-teknologiaa, laitteiden ja varaston hallintaan on teatteritekniikan tuotannonhallintajärjestelmä, ja kohtausten eri osa-alueiden synkronista huolehtii Cuebert, maailman ainoa kohtaustenhallintajärjestelmä.

”Teatteritekniikan kalustonhallintajärjestelmiä ei osteta kaupasta, joten olemme kehittäneet sellaisen yhdessä suomalaisen Trail Systemsin kanssa. Nyt vastaava järjestelmä on käytössä muun muassa Sydneyn oopperatalossa”, Tuovila kertoo.

Haasteena osaaminen

Vaikka teknologia on tuonut tarkkuutta ja vähentänyt inhimillisen erehdyksen mahdollisuuksia, se on tuonut toisenlaisia ongelmia.

Kun aiemmin valon kohdistuminen väärään nurkkaan oli helppo jäljittää analogisista ja mekaanisista järjestelmistä, nyt syytä ongelmaan saatetaan kalastella päiväkausia. Ongelman voi aiheuttaa vaikkapa sinetistä otetun kuidun äärimmäisen vähäinen epäpuhtaus.

”Esimerkiksi äänen ja videokuvan synkronointi on äärettömän tarkkaa. Teollisessa tuotannossa satunnainen räpsy ei vaikuta mihinkään, mutta konsertissa pienikään häiriö ei jää yleisöltä huomaamatta.”

Pystyykö tekniikasta vastaava tuotantojohtaja nauttimaan esityksestä itse lainkaan, vai tarkkaileeko hän mahdollisia räpsyjä herkeämättä?

”Nykyään huolehdin katsomossa yhä vähemmän, sillä siinä vaiheessa ei ole enää mitään tehtävissä. Riskienhallinta on hoidettava etukäteen.”

Oopperalla on visuaalisuus puolellaan

Tuovila perustelee uuden teknologian käyttöä paitsi tuotannon tehokkuudella myös alati kiristyvällä kilpailulla vapaa-ajasta. ”Rock-konsertitkin ovat muuttuneet yhä näyttävämmiksi. Visuaalisuus korostuu kaikkialla yhteiskunnassamme.”

Oopperassa ja baletissa ääni ja visuaalisuus ovat muodostaneet saumattoman kokonaisuuden jo satojen vuosien ajan.  Pelkkä teknologia ei siihen onneksi pysty.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.