Viestimme budjettiriiheen 2025

Yksityiset palvelut tuottavat yli 40 % BKT:sta, työllistävät yli miljoona ihmistä ja muodostavat lähes kolmanneksen viennistä. Suomen tulevaisuuden kasvu luodaan palvelualoilla, minkä tulee näkyä myös budjettiriihen päätöksissä.

Valtiontalous vaatii sopeutusta, mutta se on tehtävä kasvun edellytyksiä vaarantamatta. Palvelualat tuottavat niin merkittävän osan Suomen BKT:stä, että ilman niiden kilpailukykyä ei Suomen talous kasva riittävästi.

Lue tiedotteemme aiheesta

TKI-rahoitusta suunnattava palveluihin

Palvelualojen tuottavuuskehitys on ollut pitkään heikkoa ja kannattavuus viime aikoina jopa alempana kuin 1990-luvun laman aikana. Yritysten heikentyneellä kannattavuudella on haitallisia heijastusvaikutuksia. Heikentynyt kannattavuus voi johtaa investointien vähenemiseen tai lykkäämiseen, mikä puolestaan hidastaa tuottavuuden kasvua ja myös verotulojen kertymistä.

Yksi keskeisiä tuottavuuden vahvistajia ja kasvun käynnistäjiä on oikein suunnattu TKI-rahoitus. Rahoitus auttaa edistämään innovaatioita, teknologista kehitystä ja osaamista.

Suomessa yksityisten palvelujen tuottavuus laahaa jäljessä verrattuna kilpailijamaihin. Muualla palveluiden merkitys on nähty paremmin ja niihin on myös haluttu panostaa vahvasti, mikä näkyy myös kilpailijamaiden taloudessa.

Lue lisää Paltan johtavan asiantuntijan Jari Konttisen blogista.

Palvelualoilla kasvu vaatii ihmisiä

Yksityisissä palveluissa suurimpana kasvun esteenä on pitkään ollut osaavan työvoiman heikko saatavuus. Tilanne on paikoin helpottanut hetkeksi, mutta Suomen ikärakenteen vuoksi tulevaisuudessa ei pärjätä vain omin voimin.

Sekä kotimaisen koulutuksen laatu että työperäisen maahanmuuton sujuvuus ovat Rauhamäen mukaan kriittisiä tekijöitä työvoimavaltaisille palvelualoille, eikä koulutukseen pidä kohdentaa uusia leikkauksia. Kansainvälisten osaajien lupaprosessien on pysyttävä nopeina ja kuntien kotoutumispalvelut turvattava.

Kasvu edellyttää toimivaa väyläverkkoa

Suomen talouskasvu edellyttää myös toimivia liikenne- ja logistiikkayhteyksiä. Ne ovat kansainvälisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden elinehto. Toimiva ja laadukas väyläverkko on perusta, jolle ihmisten arjen liikkuminen ja elinkeinoelämän kaikki toiminnot rakentuvat.

Suomen väyläverkon korjausvelka on kasvanut viime vuosien lisäpanostuksista huolimatta ja väyläverkon rapautuminen tulisi pitkällä aikavälillä erittäin kalliiksi. Siksi liikenneinfran riittävästä rahoituksesta kiinnipitäminen on järkevää myös talouden näkökulmasta.

Kilpailukyky edellyttää liikenteessä myös kustannustehokasta siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä. Puhtaan siirtymän rahoitus onkin nähtävä kilpailukykyinvestointina, joka tukee sekä kustannusten hallintaa että ilmastotavoitteita.

Kaikki budjettiriihiviestimme

Kasvua ja tuottavuutta TKI-panostuksilla

Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on ollut heikko. TKI-rahoituksen suuntaaminen palveluihin ja uusien innovaatioiden hyödyntämiseen on välttämätöntä.

Tavoitteet:

Käynnistetään palvelualojen innovaatio-ohjelma, jonka keskiössä on liiketoimintaprosessien ja tuottavuuden parantaminen digitalisaation ja tekoälyn keinoin.
Suunnataan Business Finlandin kasvavia TKI-panostuksia entistä enemmän palvelualojen kehityshankkeisiin, myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin.
Turvataan riittävä innovaatiorahoitus, joka on viime vuosina kärsinyt leikkauksista. Rahoitus tulee sitoa kasvaviin T&K-määrärahoihin. Varmistetaan, että av-tuotantokannustin jatkuu.

Osaava työvoima ja kansainväliset osaajat

Kasvu vaatii sekä kotimaisia että kansainvälisiä osaajia. Työperäinen maahanmuutto ja koulutuksen laatu ratkaisevat kilpailukyvyn.

Tavoitteet:

Koulutukseen ei kohdenneta uusia leikkauksia. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen uudistuksille tulee saada toimeenpanorauha.
Käynnistetään TE2024-uudistuksen vaikuttavuusarviointi sisältäen työllisyysvaikutukset, kustannustehokkuus ja rahoitus sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa. Arvioinnissa tarkastellaan myös työllisyysalueiden määrän puolittamista.
Turvataan kotoutumisen ja kieliopetuksen rahoitus sekä jätetään Maahanmuuttovirasto säästötoimien ulkopuolelle. Kasvaneet tehtävät ja aiemmat leikkaukset uhkaavat nopeita oleskelulupakäsittelyjä ja työelämään osallistumista.

Liikenne ja puhdas siirtymä

Kilpailukyky ja huoltovarmuus edellyttää toimivaa liikenneverkkoa ja kustannustehokasta siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä.

Tavoitteet:

Torjutaan väyläverkon kunnossapidon leikkaukset. Korjausvelan kasvu tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi.
Ohjataan meri- ja lentoliikenteen päästökauppatulot takaisin puhtaan siirtymän toimiin ja kestävien polttoaineiden hinnan alentamiseen. ETS2-päästökaupan lisäkustannukset kompensoitava raskaalle liikenteelle täysimääräisesti, vähintään puolet puhtaan siirtymän tukina.
Turvataan rahoitus puhtaiden kuorma-autojen hankintatuille, raskaan liikenteen lataus- ja jakeluinfralle sekä ohjataan energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden tukea erityisesti lento- ja meriliikenteen polttoaineisiin.