Digitalisaatio muuttaa työelämää. Työn sisältöjen lisäksi digimurros näkyy työntekijöiden osaamisvaatimuksissa, johtamisessa ja työntekemisen malleissa. Digimurroksen vuoksi myös työmarkkinoiden on uudistuttava. Tiedot käyvät ilmi Paltan tänään julkaistusta raportista Digitalisaatio palvelualoilla – Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä.

Digitalisaation myötä työn sisällöt, työtavat, osaamistarpeet ja johtaminen muuttuvat. Digi-ajan palvelutyö on monipuolisempaa, asiakaslähtöisempää ja sekä entistä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Teknologia, ohjelmistot ja tieto ovat kiinteä osa palveluprosessia. Työtä tehdään yhä enemmän verkostomaisesti ja yrittäjämuotoisesti.

–Työmarkkinat ja sopimuskulttuuri ovat vielä analogia-ajassa. Digikehityksen suurimmaksi haasteeksi yritykset kokevat paineen uudistaa työn sisältöjä ja työn tekemisen tapoja nopeudella, johon nykyiset työmarkkinoiden toimintatavat ja sopimuskäytännöt eivät taivu. Työn sisällöistä ja työn tekemisen tavoista täytyy pystyä sopimaan yhä useammin paikallisesti, Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo.

Menestyjät hyödyntävät digiajan mahdollisuudet

Menestyvissä palveluyrityksissä digitalisaatio ei ole yhden asian kehittämistä, vaan se näkyy koko liiketoiminnassa. Mahdollisuudet on otettava huomioon laaja-alaisesti sekä liiketoimintamalleissa, tarjoomassa että asiakaskokemuksen synnyttämisessä. Paine digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen tulee asiakkailta. Analysoidun tiedon merkitys kasvaa, kun asiakkaiden tarpeisiin täytyy pystyä vastaamaan entistä räätälöidymmin ja kustannustehokkaammin.

– Yhteiskunnan ja julkisen sektorin tulisi tukea yritysten ponnisteluja, jotta mahdollisimman suuri osuus digitaloudessa luotavasta arvonlisästä saadaan kotiutettua Suomeen. Teknologia uudistuu muutamassa vuodessa, minkä vuoksi työn teko on jatkuvaa oppimista. Myös suomalaista koulutusjärjestelmää pitää muuttaa vastaamaan digiajan tarpeisiin, Varpe sanoo.

Toimialat kehittyvät eri tahtiin

Digitalisaatio muuttaa kaikkia palvelualoja, mutta osa kehittyy nopeammin kuin toiset. Muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, yritys- ja asiantuntijapalvelut sekä viihde ja virkistyspalvelut kohtaavat digimurroksen nopeammin. Digimurroksen kärkitoimialoille tyypillistä on asiakkailta tulevat paineet, kansainvälinen kilpailu, digikehitystä tukeva infrastruktuuri sekä automatisoitavissa olevien tehtävien määrä.

Sen sijaan hitaammin digitalisoituvilla aloilla kuten esimerkiksi huolto- ja kunnossapito- sekä logistiikkapalveluissa tyypillistä on toimialojen hajanaisuus, pienet yrityskoot ja sen myötä rajalliset ja sirpaleiset resurssit kehityshankkeisiin ja investointeihin. Digikehitystä hidastavat myös palveluun liittyvät fyysiset komponentit ja läsnäolovaatimukset. Näilläkin aloilla digiteknologia avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa työn ohjaukseen ja optimointiin, palvelujen tarjontaan ja itseasiointiin.

– Digitaalisissa palveluissa ei ole kansallista sarjaa. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaatii, että digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään. Julkisen sektorin tulee ottaa yhä selkeämmin mahdollistajan rooli. Innovaatiopolitiikan, osaamisen ja koulutuksen on tuettava digimurrosta ja sääntelyn oltava digimyönteistä ja kannustavaa. Lisäksi toimiva tietoliikenneinfra on elintärkeä perusta kaikille digipalveluille, Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo.

Paltan raportti ”Digitalisaatio palvelualoilla – Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä?” kuvaa miten digitalisaatio etenee ja millaisia vaikutuksia sillä on eri palvelualoilla. Linkki raporttiin. / Linkki raporttiin aukeamittain.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 700 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n suurimpia jäsenliittoja.