Elämme töyssytaloudessa – Suomeen tarvitaan palvelutalousohjelma

Palvelualojen työnantajat PALTA peräänkuuluttaa tulevalta hallitukselta palvelutalousohjelmaa. Ohjelmassa pitää hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja luoda työllistäville kotimarkkinapalveluille kasvuedellytyksiä. Verotuskohtelu on yhtenäistettävä, sääntelyä on kevennettävä, julkista hallintoa avattava kilpailulle ja työllistymisen esteet pitää purkaa.

– Elämme töyssytaloudessa. Sääntelyä ja byrokratiaa on liikaa. Myös palvelujen kilpailu on kansainvälistä, ja suomalainen ylisääntely saattaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Me taannumme, hidastumme ja jäykistymme, toteaa PALTAn puheenjohtaja Veli-Matti Mattila.

– Suomi tarvitsee palvelutalousohjelman, joka ohjaa poliittista päätöksentekoa kaikilla hallinnon aloilla. Digitalisaatioon, palveluihin ja aineettomiin oikeuksiin perustuvasta liiketoiminnasta tulee tehdä yhä vahvempi Suomen elinkeinoelämän tukijalka, jatkaa Mattila.

Verotus yhtenäiseksi kaikilla toimialoilla

Yrityksiä eri tavoilla kohteleva verotus pitää korjata oikeudenmukaiseksi. Kaikille elinkeinoelämän toimialoille on luotava yhtenäinen kohtelu sähköverotuksessa. Suomen on toimittava aktiivisesti EU:ssa, jotta digitaaliset tuotteet saadaan samaan arvolisäverokantaan kuin vastaavat fyysiset tuotteet.

Liike-elämän palveluille on taattava ennakoitava verotus ja yhdenvertainen kohtelu, ulkoistukset ja kumppanuudet eivät saa vaikuttaa verotukseen.

Toimialoille on oltava yhtenäiset arvonlisäveroperusteet huolimatta siitä, että tiettyyn arvoketjuun kuuluva työpanos ulkoistetaan palvelutuottajalle. Näin ei tällä hetkellä ole, kun esimerkiksi terveydenhuoltoalan yritys ulkoistaa vaikkapa ajanvarauksen.

Riitta Varpe, Palta

Turhaa sääntelyä purettava

Palveluyritysten sääntelyä on kevennettävä, jotta suomalaiset yritykset saadaan globaalissa kilpailussa tasavertaiseen asemaan. Byrokratiaa ja viranomaishallinnointia on liian paljon. Yritysten viranomaisraportointia varten tulee luoda yksi sähköinen portaali.

– Suomalaiset palveluyritykset ovat pieniä. Hallinnon sekä raportoinnin aiheuttama taakka on niille kaikkein raskain. Viranomaiskäytännöt eri puolella Suomea kaiken lisäksi saattavat vaihdella, mikä hankaloittaa yritysten arkista toimintaa, Varpe sanoo.

Kilpailuun samat pelisäännöt kaikille

Kuntien palvelutuotannon rakenteet on avattava siten, että todelliset kustannukset tulevat esiin. Julkisen sektorin palvelutuotanto toimii edelleen monelta osin monopolissa, ja kuntien yhtiöiden toiminta vääristää monilla aloilla kilpailua. Yksityisten ja kuntien omistamien yritysten tasavertainen kohtelu ja reilu kilpailu on turvattava. Kilpailu nostaa palvelutuotannon laatua ja alentaa kustannuksia

– Palvelujen ostaminen kilpailluilta markkinoilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta on kansalaisenkin etu. Prosessit ovat tehokkaammat ja palvelu parempaa, koska kilpailu kirittää organisaatiot toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Samalla luotaisiin myös uusille innovaatioille kokeilualustoja ja referenssejä, sanoo Varpe.

Työmarkkinat vastaamaan tämän päivän tarpeita

Työlainsäädäntö on päivitettävä vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja tukemaan liiketoimintaa. Mahdollisuus solmia erilaisia työsuhteita tulee säilyttää, ja työllistymisen esteet on purettava. Häiriöttömät, luotettavat ja joustavat työmarkkinat ovat koko kansantalouden etu. Työrauhajärjestelmää on kehitettävä.

Lisätietoja      

Riitta Varpe, toimitusjohtaja, 040 534 5353

 

Lisää aiheesta

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.