Hankintalaki uudistuu oikeaan suuntaan

Hallituksen esitys hankintalaista antaa eväitä uudistaa julkista sektoria, mutta ei rajoita riittävästi julkisen sektorin toimintaa avoimilla markkinoilla.

Jatkossa sektorin toimijat eivät saa myydä tavaroita tai palveluita markkinoille ilman kilpailuttamista enempää kuin 5 prosenttia yksikön liikevaihdosta eivätkä enempää kuin 500 000 euron arvosta, jos markkinoilla on yksityistä tarjontaa.

– Uudistus on oikean suuntainen, mutta esitys jättää edelleen mahdollisuuksia markkinahäirintään erityisesti pienillä markkinoilla. Julkisen sektorin yrityksillä pitäisi olla markkinoilla toimiessaan samat säännöt kuin yksityisen sektorin toimijoilla, Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo.

Lakiuudistuksen myötä Suomessa aletaan myös valvoa julkisia hankintoja. Tämä on tärkeä hyvä uudistus ja luonnollinen jatkumo edellisen hallituskauden uudistuksille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vuodesta 2014 lähtien valvonut julkisen sektorin elinkeinotoimintaa ja yritykset ovat toivoneet puolueetonta valvontaa hankintoihin.

– Puolueeton valvonta on tervetullutta siinäkin mielessä, että tähän saakka yrityksillä on ollut korkea kynnys valittaa huonoista menettelyistä. Valittaminen on otettu monesti kuntien puolelta epäluottamuksen osoituksena ja se on paikoin hankaloittanut yhteistyösuhteita, Varpe sanoo.

Täysin uutena hankintamenettelynä EU:n hankintadirektiivistä suomalaiseen on tulossa innovaatiokumppanuus, jonka tarkoituksena on kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja saada aikaan uutta tarjontaa markkinoille.

– Tämä menettely tulee parhaimmillaan olemaan loistava mekanismi luomaan uusia tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille. Julkisen sektorin onkin nyt panostettava hankintaosaamisen kasvattamiseen. On vaivan arvoista ostaa muulla tavalla kuin sillä perinteisellä kilpailutusmekanismilla, jossa vain hinta ja ennalta asetetut kankeat laatustandardit ratkaisevat voittajan, Varpe sanoo.

Hankintalakiuudistus on erittäin merkittävä ja tärkeä yrityksille, sillä julkisten hankintojen arvo on lähes 30 miljardia euroa, joka vastaa lähes viidennestä koko Suomen BKT:sta.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 700 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n suurimpia jäsenliittoja.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.