Lakkovaroitus ja ylityökielto elokuva- ja tv-alalle

Suomen Journalistiliitto ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ovat antaneet tänään ylityökiellon ja lakkovaroituksen. Ylityökielto alkaa välittömästi. Lakon on ilmoitettu alkavan 15.12. klo 13 ja päättyvän 16.12. klo 23.59.

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevasta uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu syyskuusta lähtien, mutta osapuolten näkemykset ovat edelleen kaukana toisistaan.

Suurimmat erimielisyydet liittyvät palkankorotustasoon sekä työntekijäpuolen neuvottelutavoitteena olevaan uuteen iltalisään, joka lisäisi olennaisesti kustannuksia alalla. Lisäksi SJL:n ja Temen vaatimuksiin kuuluvat mm. työpäivän enimmäispituuden rajoittaminen ja sunnuntaityökorvauksen vapaaksi antamisen rajoittaminen. SJL:n ja Temen tavoitteena on saada aikaan alalle yleissitova työehtosopimus ja tämän vuoksi ne ovat ilmoittaneet painostuskeinona, etteivät ne voi sitoutua työehtosopimukseen kuin muutamaksi kuukaudeksi. Palta haluaa turvata alan työrauhan ja kehittämismahdollisuudet pidemmäksi aikaa eikä suostu tällaisiin tynkäsopimuksiin.

Palta pitää törkeänä sitä, että SJL ja Teme kohdistavat lakon koko alan yrityksiin eli myös muihin kuin elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimusta soveltaviin Paltan jäsenyrityksiin.

– Kyse ei ole ainoastaan neuvoteltavana olevasta työehtosopimuksesta vaan myös puhtaasta järjestöpolitiikasta. Lakkoilmoitusta antaessaan SJL ja Teme ilmoittivat haluavansa rangaista lakolla niitä yrityksiä, jotka eivät ole liittyneet Paltaan ja siten edesauttaneet työehtosopimuksen yleissitovuuden saavuttamista. Tämä sotii räikeästi järjestäytymisvapautta vastaan, Paltan työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara toteaa.

Alan yritysten taloudellinen tilanne on hyvin epävarma, eikä alalla ole varaa alan maksukyvyn ylittäviin palkankorotuksiin tai muihin lisäkustannuksia aiheuttaviin vaatimuksiin. Työehtosopimus on uudistettu kokonaisuudessaan vuonna 2015, eikä tällöin saavutettua toimivaa työehtosopimusta ole syytä lähteä heikentämään ja siten vaikeuttamaan jäsenyritysten toimintaedellytyksiä.

Lisätietoja:
työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara, Palta, p. 040 705 0939
asiantuntija Pauliina Tervahartiala, Palta, p. 040 5473280

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö ja EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Paltalla on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta.

Lisää aiheesta

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Elokuva- ja teatterialan häirintää selvitetty

Maailmanlaajuinen #metoo-ilmiö on nostanut näkyvästi keskusteluun häirintätapaukset elokuva- ja kulttuurialoilla myös Suomessa. Selvityshenkilö Jaana Paanetoja on selvittänyt kevään ja kesän aikana ministeri Sampo Terhon toimeksiannosta elokuva- ja teatterialan häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Tänään julkaistussa selvityksessä on lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joiden toteuttamismahdollisuuksia ja toimivuutta on arvioitava alan erityisluonteen ja nykytilan pohjalta.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.