Maailmantalous kasvaa – Suomi stagnaatiossa

Suomen talous laahaa yhä taantumassa, vaikka maailmantalous ja suurin osa kauppakumppaneistamme kasvavat. Palvelualojen ja yksityisen kulutuksen kasvu ovat kannatelleet Suomea taantumassa, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Vakaan kasvun aikaansaaminen vaatisi myös investointien ja nettoviennin piristymistä.

– Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihto ja myynnin volyymi kasvoivat toisella neljänneksellä hitaasti. Liikevaihdon kasvun ennakoidaan jäävän loppuvuonnakin vaisuksi ja työllisten määrän hieman pienenevän, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn ekonomisti Matti Paavonen.

– Suomi on tällä hetkellä stagnaatiossa eli talouskasvumme on ollut jo pitkään pysähdyksissä. Kansalaisten elintasoon taantuma on vaikuttanut vakavuuteensa nähden vähän. Yksityisillä palvelualoilla syntyneet uudet työpaikat ovat ylläpitäneet ostovoimaa ja kannatelleet koko taloutta. Palvelualojen merkitys on kasvanut tasaisesti ja palvelut ovat suuressa roolissa myös kun uutta talouskasvua lähdetään rakentamaan.

– Vaisusta kokonaistilanteesta huolimatta mukaan mahtuu muutama myönteinen uutinen: toisella neljänneksellä muun muassa työnvälitystoiminnan ja markkinoinnin liikevaihdon kasvu jatkui, ja televiestinnän alamäki näyttää pysähtyneen, jatkaa Paavonen.

Palvelujen suhdannekatsaus kokoaa yksiin kansiin toimialojen viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Tarkastelussa ovat PALTAn toimialat logistiikka, informaatio ja viestintä, kiinteistöala, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys.

Palvelut kasvun ja viennin veturiksi

Palvelujen täyttä potentiaalia ei toistaiseksi ole osattu hyödyntää. On valitettavaa, että valtiovarainministeriö näkee palvelut ja osittain myös kotimarkkinat vain vientiteollisuuden tukitoimena ja jättää huomiotta palvelujen kasvupotentiaalin.Riitta Varpe, TJ, Palta

– Toteutuessaan VM:n esittämät palveluyrityksiin kohdistuvat sähkö- ja liikennepolttoaineveron korotukset ovat myrkkyä palveluyrityksille. Kotimainen kilpailukyky ja ostovoima entisestään heikkenevät varsinkin kun suunnitellut korotukset lisätään vuoden alusta voimaan astuneiden kunnallis-, kiinteistö- ja sähköverojen sekä TyEL-maksujen korotusten päälle. Budjettiriihessä tulee huomioida kilpailtujen palvelumarkkinoiden kansantaloudellinen merkitys. Tämä tarkoittaa, että palveluille annetaan kasvun mahdollisuudet mm. julkisia hankintoja avaamalla sekä suuntaamalla innovaatio- ja kasvurahoitusta myös kasvua tukeviin toimenpiteisiin, ei pelkästään teollisuuden elvytykseen.

Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus julkistettiin 19.8.2014. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen ja PALTAn suhdanne-ennusteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraava katsaus julkaistaan 18.11.2014.

 

Lisätietoja
Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031
Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Työllisyysaste ei nouse ilman palvelualoja

Palvelualan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia. Kasvu jatkuu kuluvana vuonna suurin piirtein samanlaisena. Vuonna 2020 kasvu hidastuu selvästi. Suomessa yritysten luottamus on edelleen kohtuullisen korkealla, mutta talouskasvun nopeaa hidastumista ei kannata sulkea pois. Palvelujen kysyntä Suomessa ja maailmalla pysyy vahvana. Palvelujen kasvu jatkuu myös hidastuvassa taloudessa. 

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Tilasto vaatii lähes aina tulkintaa

Harva tilasto kuvaa juuri sitä ja vain sitä, mitä tilastonkäyttäjät luulevat sen kuvaavan tai haluaisivat tilastolla kuvata. Tämä ei tarkoita sitä, että tilasto on virheellinen. Maailma on monimutkainen kokonaisuus ja tilaston käyttö vaatii lähes aina laajempaa tulkintaa. Käyttäjä pyrkii parhaansa mukaan varmistumaan, että muutokset tunnusluvuissa tosiaan johtuvat niistä seikoista, joista niiden oletetaan johtuvan.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Työvoima ei riitä

Suomen väestö ikääntyy. Siksi entistä useampi työikäinen pitää saada töihin. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Julkisessa keskustelussa on yleensä keskitytty miettimään mistä löytyvät tarvittavat työpaikat, mutta suurempi kysymys on mistä löytyy työpaikkoihin tekijät. Optimistisella kehityksellä työvoiman ulkopuolelta voidaan työmarkkinoille saada noin 8 000 henkilöä vuodessa.