Palveluyritysten digitietoisuus ja digiymmärrys ovat yhä kasvussa ja diginukkujien määrä on selvästi laskussa, ilmenee Paltan tuoreesta Digitaloudesta kasvua -tutkimuksesta. Osaajapula kuitenkin jarruttaa palveluyritysten kasvua ja digitalisaatiota.

Palvelualojen työnantajat Palta ry tutki helmi-maaliskuussa 2019 suomalaisten palvelualan yrityspäättäjien näkemyksiä, tarpeita ja toiveita liiketoiminnan digitalisointiin liittyen. Tutkimus esiteltiin Paltan kevätseminaarissa keskiviikkona 24.4.2019.

Tutkimuksen mukaan lähes puolet palvelualan yrityksistä kasvaa, mutta vain joka kymmenes on voimakkaasti kasvuhakuinen. Kasvuhakuisten palveluyritysten määrä on tippunut viime vuodesta yli 10 prosenttiyksikköä. Tulosten arvioidaan johtuvan talouden suhdanteiden yleisestä vaimentumisesta.

– Kovin kasvuvaihe on ohitettu myös palveluissa, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki toteaa.

Digitalisaation suunnannäyttäjien osuus vakiintunut – osaajapula jarruttaa kasvua

Tutkimuksen perusteella digituotteita tarjoavat yritykset tai digitaalisuutta hyödyntävät yritykset ovat kaikista kasvuhakuisimpia ja myös halukkaimpia kansainvälistymään. Kasvuhalukkuus on voimakkaasti sidoksissa yrityksen digitalisoitumiseen. Erityisesti kasvuhakuisuus on nousussa koulutus- ja kiinteistöalalla.

– Digitalisoituminen on osin arkipäiväistynyt osaksi yritysten toimintaa ja helpoimmat ratkaisut toiminnan ja palveluiden digitalisoimiseksi on jo tehty. Samalla suunnannäyttäjäyritysten osuus on vakiintunut, Rauhamäki arvioi.

Digitalisoitumiskehityksen suunnannäyttäjäyrityksistä useampi kuin kolme neljästä arvioi digipanostustensa kasvavan siitä huolimatta, että ne olivat jo ennestään muita verrokkiryhmiä suurempia. Kuitenkin noin viidennes (20%) yrityksistä ajattelee edelleen, ettei digitalisaatio ole yrityksen kannalta merkittävä asia.

Myös osaavan työvoiman saatavuus on haaste kasvuhaluisimmille yrityksille ja digiosaajista käydään kovaa kilpailua. Tulosten mukaan työ muuttuu digitalisaation edetessä, mutta ei katoa. Viidennes vastaajista arvioi osan henkilöstöstään työskentelevän tehtävissä, jotka voivat kadota lähivuosina. Kuitenkin ainoastaan noin 4 % vastaajista arvioi digitalisaation pienentävän yrityksen henkilöstötarvetta seuraavan kahden vuoden aikana.

Palveluviennistä kestävää kasvua – EU-puheenjohtajuuskaudella satsattava palvelujen sisämarkkinoiden kehittämiseen

Palveluvienti tarjoaa merkittävän kasvupotentiaalin suomalaisille yrityksille. Jo nyt palvelut luovat noin kolmanneksen Suomen viennistä ja arvonlisästä jopa 40 prosenttia. Jotta potentiaali saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin, on syytä suunnata katse myös lähelle eli Eurooppaan. EU:n lähes 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille laajat markkinat myös palveluviennille.

– Digitalisaatio on palvelujen avain kansainvälisille markkinoille. Unionin sisämarkkinat ovat palvelujen osalta vielä kuitenkin varsin kehittymättömät, sanoo Paltan puheenjohtaja, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Sisämarkkinoiden tehostaminen tuleekin nostaa uuden komission ja Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteeksi. Suomesta viedään palveluja ainakin 150 maahan. Yli puolet palveluviennistä menee tavaraviennin tavoin EU-maihin.

– Suomen pitää myös olla etunenässä rakentamassa uutta Horizon Europe -puiteohjelmaa ja huolehtia että se luo edellytykset suomalaisille yrityksille osallistua uusien tiede- ja tutkimusvetoisten liiketoimintojen rakentamiseen, Vasara toteaa.

Digitaloudesta kasvua 2019 -tutkimus

Lisätietoja:

Tatu Rauhamäki

Johtaja, elinkeinopolitiikka

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM