Paltan ekonomistit: Suomalaiset haluavat ratkaista velkaongelman työllisyydellä

Suomen nopeutunut talouskasvu näkyy yksityisten palvelutoimialojen ripeänä kasvuna. Palvelualojen kasvu kiihtyi kolmannella neljänneksellä lähes kaikilla toimialoilla. Kasvu jatkuu, mutta tasaantuu loppuvuonna hieman. Kasvu ei korjaa Suomen velkaongelmaa. Paltan kyselyn mukaan suomalaiset haluavat korjata velkaongelman työllä.

Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Liikevaihto kasvoi lähes kaikilla toimialoilla. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvun ennustetaan hieman hidastuvan. Koko vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Kansantalouden tasolla yksityiset palvelut tuottavat kuluvana vuonna lähes puolet Suomen bruttokansantuotteen kasvusta.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää

Vaikka talous kasvaa, sekä kansalaiset että ekonomistit ovat Paltan teettämän kyselyn mukaan huolissaan julkisen talouden hoitamattomasta velkaongelmasta. Valtaosa suomalaisista haluaa paikata väestörakenteen ja hitaan talouskasvun aiheuttaman ongelman työllä. Veroja tai velkaa ei haluta lisää. Myös kyselyyn vastanneet ekonomistit ovat yksimielisiä, että keskeisin keino velkaongelman hoitamiseen on työllisten määrän lisääminen, jotta veroja maksavien suomalaisten määrä kasvaa. Tarvitsemme siis lisää ihmisiä töihin.

Tilaa työn teon lisäämiselle on, sillä työpanos on Suomessa laskenut 1960-luvulta lähtien. Talouskasvu on viime vuosikymmeninä perustunut nopeaan tuottavuuskehitykseen, mikä on mahdollistanut talouden kasvun pienemmällä työpanoksella. Lähivuosina tuottavuus kasvaa hyvin hitaasti.

– Suomalaiset ovat 1960-luvulta lähtien tottuneet siihen, että talouskasvua syntyy vähemmällä työnteolla. Siksi työn tekemisen asenteiden muuttaminen on kestänyt kauan, vaikka talouden ongelmista on puhuttu kohta vuosikymmen. Nyt Suomessa päästään vihdoin saman pöydän ääreen. Kansalaiset, asiantuntijat ja päättäjät ovat samaa mieltä, että tarvitsemme lisää ihmisiä töihin, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

– Potilas ja lääkäri ovat samaa mieltä sekä diagnoosista että hoitokeinoista. Kannattaako hoidon aloittamista lykätä? Suomalaiset ovat huolissaan ja haluavat korjata Suomen velkaongelman työllisten määrää lisäämällä. Siihen pitää antaa mahdollisuus, Paavonen jatkaa.

Suomen talous kasvaa muutamana seuraavana vuotena nopeasti. Myöhemmin työllisyys- ja tuottavuuskehitys asettavat talouskasvun ylärajan vain hieman yli prosenttiin. Työtätekevien suomalaisten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Tämä kehitys kääntää julkisen sektorin velkasuhteen uudelle kasvuvaihteelle. Jos nykyiset hyvinvointipalvelut halutaan säilyttää, mutta velkaa tai veroja ei haluta lisää, ainoa vaihtoehto lisätä tuloja on saada työelämän ulkopuolella olevia töihin ja veronmaksajiksi.

Työikäisten vuotaminen työelämän ulkopuolelle estettävä

Väestörakenteen lisäksi työmarkkinoita rasittaa kohtaanto-ongelma, joka on pahentunut jokaisessa taantumassa. Töitä Suomessa riittää, mikäli työpaikat, osaaminen ja työntekijät saadaan kohtaaman. TE-toimistoissa on vuonna 2017 ollut avoinna enemmän työpaikkoja kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1961 alkavan tilaston olemassaolon aikana. Työpaikkoja pitkiin, yli vuoden kestäviin työsuhteisiin ei ole vuodesta 2006 alkavan tilaston mukaan ollut koskaan yhtä paljon avoinna kuin tämän vuoden syyskuussa.

– Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on todellinen. Ei riitä, että kohtaanto-ongelmassa tarkastellaan vain työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaantoa. Totta kai verotuksen ja yritystukien kokonaisuus, sosiaaliturva ja työn tekemisen kannusteet sekä työnvälityspalvelut pitää uudistaa pikaisesti vauhdittamaan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja yritysten uudistumista. Lisäksi on huolehdittava ennakoivasti myös teknologiamurroksen seurauksena työpaikoilla tapahtuvasta osaamissiirtymästä ja työtehtävien muutoksista, toteaa Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Digitaloudessa kaikki työ on jatkuvaa oppimista

Osaamisen päivittämisen mahdollisuudet eli muuntokoulutusten joustava tarjonta, toimintamallit sekä kannusteet täytyy päivittää kunnianhimoisesti digiaikaan. Sisältöjen lisäksi koulutusohjelmien pituus, tehokkuus ja vaikuttavuus tulee olla jatkuvan arvioinnin kohteena.

– Rima on asetettava korkealle. Työn ohella tapahtuvan oppimisen näkökulmasta tavoitteeksi tulisikin asettaa toimintatapa ja koulutusmoduulit, jotka mahdollistaisivat joustavasti uuden osaamisen haltuunoton esim. kolmessa kuukaudessa, Varpe jatkaa.

Paltan suhdannekatsaus 3/2017 23.11.2017

Ekonomistin katsaus 23.11.2017

Tiivistelmä videona

Lisätiedot:
pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506
toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntija-palvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

Matti Paavonen

Pääekonomisti

VTMpuhelin +358 20 595 5031

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.

Palvelutuotteen suojaaminen jää usein tekemättä

Moni yritys kokee tuntevansa heikosti erilaiset tavat suojata palvelutuotteisiin liittyvää aineetonta omaisuutta, ja erilaisten suojamuotojen käyttö on vähäistä. Tämä siitäkin huolimatta, että palveluinnovaatioiden kehittäminen voi vaatia yritykseltä merkittäviä investointeja. Oikeustieteen tohtori Kari-Pekka Syrjän postdoc-tutkimuksessa selvitetään eri suojamuotojen ja suojaustapojen tietämystä ja käyttöä palveluyrityksissä. Yrityskysely tehtiin Paltan, Suomen Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin palveluyrityksille marras-joulukuussa 2017.