Hallitus linjaa ensi viikon kehysriihessä julkisen talouden sopeuttamistoimia vuosiksi 2015–2017. Välttämättömien julkisten menojen leikkausten lisäksi valtiovallalta vaaditaan politiikkaa, joka tunnistaa palveluiden merkityksen kasvun ja viennin veturina.

Yhdysvalloissa yksityisen palvelujen osuus kokonaistuotannosta on yli 50%, ja Suomessa lähes 40%. Teollisuusviennistä suuri osa on palveluita, ja puolet teollisuuden työvoimasta toimii palvelutehtävissä. Kaiken kaikkiaan palveluissa on valtava käyttämätön potentiaali.

– On välttämätöntä, että valtiovalta tunnistaa kautta linjan kasvavien palveluiden merkityksen kilpailukyvyn, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luojana. – Viimeistään nyt valmisteilla oleviin kansallisiin teollisuuspoliittisiin ohjelmiin pitäisi sisällyttää palveluiden ja arvoketjujen näkökulma. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät yhä enenevässä määrin teollisuuden ja palveluiden rajapinnassa, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Tekesin osuus palveluiden rahoituksesta on viime vuosina kasvanut. Yksi konkreettinen keino palvelujen panostamiseen onkin, että Tekesin rahoitus turvataan myös jatkossa ja sitä suunnataan erityisesti kasvualoille. Viennin vahvistamiseksi hallituksen pitäisi myös toimeenpanna syksyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä tekemänsä päätös puolittaa meriliikenteen väylämaksut ja poistaa ratavero vuosiksi 2015–2017. 

On välttämätöntä, että hallitus alkaa toteuttaa toimenpiteitä, joihin se on viime syksyn rakennepoliittisessa ohjelmassa sitoutunut. Yksi tärkeimmistä toimeenpantavista asioista on kuntien tehtävien vähentäminen. – Kuntien pitää keskittyä ydintoimintoihinsa. Palveluita on mahdollista järjestää nykyistä tehokkaammin käyttämällä yksityisiä palvelutarjoajia esimerkiksi teknisissä ja infrapalveluissa tai talous- ja tietohallinnossa. Julkisten palveluiden digitalisoimisessa, esimerkiksi kehitteillä olevassa kansallisessa palveluväylässä, on hyödynnettävä yksityisen sektorin tietotaito ja kokemus.

Vallitsevassa taloustilanteessa hallituksen tulisi myös pidättäytyä uusista veronkorotuksista. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleiden eri verojen ja maksujen korotukset leikkasivat yksityistä kulutusta noin 850 miljoonalla eurolla. Erityisesti yksityisen kysynnän varassa toimiville palvelualoille uudet veronkorotukset olisivat erittäin haitallisia. – Palveluita ei saa rangaista uusilla veronkorotuksilla, sillä ne vievät pohjan taloutta eteenpäin vievältä kasvulta, Varpe toteaa.

Lisätiedot
toimitusjohtaja Riitta Varpe
puhelin 040 534 5353