Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2016. Kasvu voimistui vuoden viimeisellä neljänneksellä ja jatkuu ripeänä kuluvan vuoden alkupuolella. Arvio perustuu Palvelualojen työnantajat Paltan ennusteeseen.

Liikevaihto kasvaa kaikilla yksityisten palvelualojen päätoimialoilla. Kasvu on nopeinta työllistämistoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Myös logistiikassa näkyy pitkän tauon jälkeen pientä kasvua.

– Suomen talouden piristyminen näkyy selvästi palvelujen kysynnässä. Viime vuoden loppupuolella voimistunut kasvu jatkuu. Vienti näyttää vihdoin kääntyvän maltilliseen kasvuun, joten logistiikkakin ponnistaa tänä vuonna kasvuun, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Palveluyritysten henkilöstöodotukset ovat pysyneet positiivisina ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu. Viime vuonna yksityisten palvelutoimialojen työllisyys kasvoi 3 500 työllisellä. Yksityisille palvelualoille on syntynyt finanssikriisin jälkeen yli 60 000 työpaikkaa.

– Suomessa eletään nyt kovinta nousukautta. Taloudessa mennään nykyisen potentiaalin yläpäässä. Pienillä viilauksilla kasvu ei tästä nopeudu. Suomi tarvitsee yhteisen päämäärän ja yli hallituskausien meneviä uudistuksia, jotka osuvat talouskasvun ytimeen, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Lyhyellä aikavälillä se tarkoittaa työmarkkinoiden joustavoittamista ja paikallisen sopimisen lisäämistä, pitkällä aikavälillä heikon tuottavuuskehityksen selättämistä. Pelkkä Suomen malli palkkamaltteineen ei riitä, Paavonen sanoo.

Tuottavuutta ja uusia innovaatioita

Tilastot vahvistavat, että elintason kasvu ja tuottavuuskehitys kulkevat käsikädessä. Palvelujen tuottavuuskehitys on historiassa ollut hidasta, mutta jatkossa uudet teknologiat mahdollistavat suuretkin tuottavuusloikat. Palveluiden tuottavuuden kasvattamisella on merkitystä, sillä niiden osuus kansantaloudesta on kasvanut suureksi. Kasvun tueksi tarvitaan kuitenkin uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kasvun instrumentteja on uudistettava ja nostettava takaisin muiden kilpailijamaiden tasolle.

– Innovaatiopanostuksissa Suomella ei ole varaa antaa etumatkaa kilpailijamaille. Vanhoja rakenteita säilyttävistä yritystuista tulisi uskaltaa luopua ja suunnata tukirahat rakenteita uudistaviin, digikehitystä vauhdittaviin ja kansainvälistä kasvupotentiaalia tukeviin hankkeisiin, Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo. >

Ratkaisut tuottavuuskehitykseen löytyvät fiksusta tekemisestä eli paikallisesti hiotuista ja sovituista toimintatavoista sekä digitalisaation hyödyntämisestä.

– Toivon myös kaikilta toimijoilta vastuullisuutta ensi syksyn liittokierroksella. Optimitilanteessa sekä työntekijät että työnantajat iloitsevat samoista asioista, Varpe jatkaa.

Paltan suhdannekatsauksessa mukana suuri osa palvelutoimialoista

Palvelujen suhdannekatsauksessa esitellään palvelutoimialojen viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Erityistarkastelussa ovat Paltan päätoimialat logistiikka, informaatio ja viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Raportissa ei analysoida kaupan, majoitus- ja ravitsemusalan, koulutuksen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä.

Materiaalit:
Paltan suhdannekatsaus 4/2016
Ekonomistin katsaus 23.02.2017

Lisätiedot:
pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506
toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

 Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.