Euroopassa kokonaistuotanto, yksityinen kulutus ja investoinnit ovat kääntyneet kasvuun, ja Eurooppa on hitaasti kipuamassa vakaan kasvun uralle. Maailmantalouden toipuessa käänne parempaan on odotettavissa myös Suomessa. Veronkiristysten vuoksi yksityisestä kulutuksesta ei ole palvelujen kasvun veturiksi, joten odotukset kohdistuvat yritysten ja vientikysynnän elpymiseen.

 – Viimeinen vuosineljännes oli Suomen taloudessa huono eivätkä palvelualat tee tästä poikkeusta. Kotitalouksien kulutuksen kasvu jäänee kuluvana vuonna nollan tuntumaan. Viennin näkymät ovat kuitenkin parantuneet sitten viime syksyn. Kuluvan vuoden aikana palvelualojenkin tuotantomäärien odotetaan kääntyvän yrityskysynnän vetämänä kasvuun, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn ekonomisti Matti Paavonen.

EU kattaa yli puolet Suomen viennistä. Näin ollen EU-viennin kasvu viime vuoden lopulla luo uskoa tulevaisuuteen. Käänteen toteutuessa muun muassa logistiikkapalvelujen kysynnän odotetaan kohentuvan.” Matti Paavonen, ekonomisti, Palta.

Palvelujen suhdannekatsaus kokoaa yksiin kansiin toimialojen viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Tarkastelussa ovat PALTAn toimialat logistiikka, informaatio ja viestintä, kiinteistöala, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys.

Vahvat palvelut – vauras Suomi

Palvelut työllistävät, luovat verotuloja ja kerryttävät hyvinvointia. Suomessa 95 % työpaikoista syntyy palvelualoille, ja kasvuyritykset ovat palveluissa. Teollisuudenkin työvoimasta on ETLAn mukaan noin puolet palvelutehtävissä. Palveluiden menestymisellä on suora yhteys vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

PALTAn tuoreen suhdannekatsauksen mukaan palvelujen työllisten määrän kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2013 yksityisten palvelujen (pl.kauppa) palkkasumma (27,9 mrd. euroa) oli kaksinkertainen tehdasteollisuuden palkkasummaan (14,0 mrd. euroa) verrattuna. Heikosta suhdanne- ja työllisyyskehityksestä johtuen palvelujenkin palkkasumman kasvu on lähes pysähtynyt.

Suomesta on viimeisen 10 vuoden aikana hävinnyt laskutavasta riippuen noin 50 000 – 60 000 teollista työpaikkaa, ja sama kehitys jatkuu. Teollisuustyöpaikkojen häviäminen on kannustanut useampiakin tahoja valmistelemaan uusteollistamisohjelmia teollisuustyöpaikkojen uudelleen synnyttämiseksi.

– Olemme isossa rakennemuutoksessa. Nyt on varottava liian kapea-alaista lähestymistapaa. On aika tulla ulos ”teollisuussiiloista”: 50 000 teollisen työpaikan asemesta tavoitteeksi on otettava 200 000 uuden yksityisen sektorin työpaikan synnyttäminen ja valittava keinot tämän mukaan, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe.

– Ensimmäinen askel on se, että teollisuus ja sen ansaintalogiikat arvioidaan uudestaan. Euroopassa puhutaan joint industry -käsitteestä, jossa teollisuustoimiala ymmärretään pelkkää valmistusta huomattavasti laajempana. Uudet menestystarinat löytyvät mm. toimialat ylittävistä innovaatioista, asiakaslähtöisistä elinkaaripalveluista, digitalisaation, 3D-mallinnuksen ja mobiiliratkaisujen hyödyntämisestä. Kilpailuetu syntyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavista palveluista.

– Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan myös julkisella puolella. Toivottavasti hallitus etenisi ripeästi päättämään sopeuttamisen sisällöistä eikä jäisi jahkailemaan aikatauluista.

Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus julkistettiin 18.2.2014. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2014 tilanteeseen ja PALTAn suhdanne-ennusteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraava katsaus julkaistaan 22.5.2014.

Lisätietoja

Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031
Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353