Palvelujen odotukset keväälle vaimeat

Keväästä odotetaan haastavaa palvelualoillakin. Teollisuuden taantuma ja yksityisen kulutuksen sekä työllisyyden heikkeneminen supistavat palvelujen kysyntää. Mahdollista piristymistä on ennakoitavissa aikaisintaan loppuvuodesta.

Palvelujen suhdannekatsaus kokoaa yksiin kansiin toimialojen viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Erityistarkastelussa ovat Palvelualojen työnantajat PALTAn toimialat logistiikka, tietoliikenne- ja tekniset palvelut sekä asiantuntija- ja erityispalvelut.

Katsauksen tulokset tukevat elinkeinoelämän aikaisemmin julkaisemia ennusteita.

– Ulkomaankaupan ja yleisen talouskehityksen alavireisyys painaa logistiikan tuotantomäärät laskuun, toteaa ekonomisti Matti Paavonen.

– Kotimarkkinayritysten varautuminen heikkenevään kysyntään näkyy mm. käänteenä mainostoimistojen ja henkilöstövuokrausyritysten liikevaihdossa.

– Suhdannekatsauksesta on nähtävissä elinkeinoelämän rakennemuutos. Suomen työllisyys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän pk-yrittäjien, korkean osaamisen palveluiden ja kotimarkkinoiden varassa. Esimerkiksi vuodesta 2000 lähtien tehtyjen työtuntien osuus on tasaisesti lisääntynyt palveluissa toimialasta riippuen 33-66%. Samaan aikaan teolliset työtunnit ovat vähentyneet 16% ja alkutuotannossa 23%, toteaa toimitusjohtaja Riitta Varpe.

– Teollisuuden kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Tosiasia kuitenkin on, että arvoketjut ovat pilkkoutuneet globaalisti. Huolimatta siitä missä tavarat tai palvelut konkreettisesti tuotetaan, on meidän huolehdittava, että mahdollisimman suuri osa arvonlisästä kotiutetaan Suomeen, jatkaa Varpe.

– Globaaleissa arvoverkoissa voittajat panostavat osaamiseen ja omistavat immateriaalioikeudet sekä brändit. Heillä on käytössään riskinottoon kannustavat rahoitusjärjestelmät ja kilpailukykyinen verotus sekä kaiken lisäksi kyky ja valmiudet johtaa verkostoja ja asiantuntijoita.

Palvelujen työnantajat PALTAn ensimmäinen suhdannekatsaus julkistettiin 18.2.2013. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.2.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa.

Suhdannekatsaus 4/2012 (pdf) 18.2.2013
Tiedotustilaisuuden materiaali

 

Lisätietoja

Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031
Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Työllisyysaste ei nouse ilman palvelualoja

Palvelualan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia. Kasvu jatkuu kuluvana vuonna suurin piirtein samanlaisena. Vuonna 2020 kasvu hidastuu selvästi. Suomessa yritysten luottamus on edelleen kohtuullisen korkealla, mutta talouskasvun nopeaa hidastumista ei kannata sulkea pois. Palvelujen kysyntä Suomessa ja maailmalla pysyy vahvana. Palvelujen kasvu jatkuu myös hidastuvassa taloudessa. 

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Työvoima ei riitä

Suomen väestö ikääntyy. Siksi entistä useampi työikäinen pitää saada töihin. Muuten verotulot eivät riitä kattamaan kasvavia menoja. Julkisessa keskustelussa on yleensä keskitytty miettimään mistä löytyvät tarvittavat työpaikat, mutta suurempi kysymys on mistä löytyy työpaikkoihin tekijät. Optimistisella kehityksellä työvoiman ulkopuolelta voidaan työmarkkinoille saada noin 8 000 henkilöä vuodessa.