PALTA antoi 2.6.2014 lausunnon valtioneuvoston asetutukseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi. Palta pitää oikeansuuntaisina asetusuudistusta ja sen tavoitteita. PALTAn näkemys kuitenkin on, etteivät uudistukset ole riittäviä: yritystukilainsäädäntöä tulisi kehittää edelleen selkeästi suorista tuista kohti vastikkeellisuutta ja riskilainoitusta. PALTAn mukaan yritystoiminnan kehittämisavustuksista säädettäessä tulisi huomioida nykyistä tarkemmin myös kilpailuneutraliteetin toteutuminen. Lisäksi yritystukirahoituksen hallinnointia tulisi yksinkertaistaa siten, että maa- ja metsätalousministeriön yritystukien hankekäsittely yhdistettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin tukiin.

Suorista yritystuista kohti vastikkeellisuutta ja riskilainoitusta

Palveluyritysten näkökulmasta yritystukijärjestelmään liittyy kaksi merkittävää näkökulmaa; palvelualoilla tuilla on teollista tuotantoa herkemmin kilpailua vääristävä vaikutus ja toisaalta palveluyritysten taseiden pienuudesta ja vakuuksien puuttumisesta johtuen palveluyritysten mahdollisuudet saada markkinaehtoista kasvurahoitusta ovat huonommat.
Markkinaehtoisen rahoituksen puutteet ja samalla palveluyritysten tarpeet ja kasvupotentiaali tulisi huomioida nykyistä selvemmin myös yritystukien suuntaamisessa. Tämän vuoksi yritystukilainsäädäntöä tulisi kehittää edelleen selkeästi suorista tuista kohti vastikkeellisuutta ja riskilainoitusta.
Lainamuotoisen rahoituksen käsittely edellyttää yritystutkijalta ammattitaitoa ja kykyä määritellä rahoitettavan hankkeen tavoitteet konkreettisesti ja yksityiskohtaisemmin kuin avustusta myönnettäessä.
PALTA teetti syksyllä 2013 selvityksen palveluyritysten näkemyksistä yritystukiin ja yritysrahoitukseen. Selvityksen johtopäätös oli, että yritykset haluavat siirryttävän suorista tuista kohti vastikkeellisuutta.

Kehittämisavustuksen rajoitukset kannatettavia, kilpailuneutraliteettiin toivotaan tiukennuksia

PALTA pitää hyvänä asiana, että kehittämisavustuksen myöntämistä suurille yrityksille rajoitetaan koskemaan investointia uuteen toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen ja palveluun.  Ei ole kenenkään etu, että yritystuilla on ”vakioasiakkaita”, jotka hyödyntävät tukijärjestelmää yritykseen perustoimintaan.  Lisäksi avustusten käyttötarkoituksissa ja valvonnassa tulee huolehtia yhtenäisistä, harkinnanvaraisista myöntökriteereistä ja tasalaatuisesta yrityspalvelusta.
Yksi keskeinen kritiikki nykyistä yritystukijärjestelmää kohtaan onkin ollut järjestelmän hajanaisuus ja neuvonta sekä kehityshankkeiden suuri lukumäärä. Toimijoiden paljous ja yritystoiminnan kehitykseen tähtäävien projektien kirjo on vaikuttanut pirstaleiseen mielikuviin suomalaisesta yrityspalvelujärjestelmästä.
PALTAn näkemyksen mukaan yritystoiminnan kehittämisavustuksista säädettäessä, niitä myönnettäessä sekä käyttöä valvottaessa tulisi huomioida nykyistä tarkemmin myös kilpailuneutraliteetin toteutuminen. Kansallinen liikkumavara on PALTAn mukaan säädettävä tiukemmaksi kuin EU:n valtiontukiasetusten rajat. Suomi on pieni maa, mistä johtuen alueellisilla markkinoilla prosentuaalisesti pienetkin kilpailuvääristymät aiheuttavat merkittäviä paikallisia kilpailuneutraliteettiongelmia.

Maa- ja metsätalousministeriön yritystukien hankekäsittely yhdistettävä työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin tukiin

PALTAn mukaan yritysrahoitukseen liittyvää hallinnointia on tärkeää yksinkertaistaa. Yritysten kannalta järjestelmää selkeyttäisi huomattavasti se, että yritystukia hallinnoivia ministeriöitä olisi vain yksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että maa- ja metsätalousministeriön yritystukien hankekäsittely yhdistettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin tukiin.
Lisätiedot:
PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353
PALTAn elinkeinopolitiikan asiantuntija Tuomas Telkkä, puhelin 050 3723397