Talouskasvun hedelmät ovat vielä raakoja

Palveluala tuottaa tänä vuonna Suomeen noin 1 prosenttiyksikön verran talouskasvua. Palveluala on ylittänyt 7 prosentilla vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävän tason. Suomen talouden näkymät ovat parantuneet. Kasvua ei kuitenkaan saa ulosmitata tulevalla liittokierroksella, vaan liikkumavara tulee käyttää uudistuksiin.

Paltan suhdannekatsauksen mukaan yksityisten palvelualojen kasvu kiihtyi alkuvuonna odotetusti. Kaikki päätoimialat kääntyivät kasvuun. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,5 prosenttia.

Asiantuntija- ja hallintopalvelujen kasvuluvut lähentelevät 10 prosenttia. Erityisesti logistiikan ennustetta korjattiin ylöspäin viennin ja kotimarkkinan ennakoitua paremman kasvun takia. Palvelujen ulkomaankaupan kasvun ennakoidaan jatkuvan.

Kilpailukykyvelasta maksettu vain korkoja

– Suomen talous kasvoi tammi–maaliskuussa ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäinen neljännes oli poikkeus, eikä kasvu jatku yhtä kovana. Lähivuosien talouskasvu ei nykyisillä reunaehdoilla nouse yli 2 prosentin. Työn tekeminen ja erityisesti tuottavuus eivät kasva riittävän nopeasti, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Ruotsin kehitykseen verrattuna hitaan talouskasvun kustannukset ovat vuoden 2009 jälkeen bruttokansantuotteella mitattuna 150 miljardia euroa ja työllisyytenä 570 000 henkilötyövuotta. Vertailu auttaa hahmottamaan nykyisten päätösten vaikutusta tulevaisuuteen.

– Talouden ennusteissa paistaa nyt aurinko, mutta talouskasvun hedelmät ovat vielä liian raakoja poimittavaksi. Vauhtiin päässeen talouskasvun ulosmittaaminen syksyn liittokierroksella hidastaisi kasvua vuosiksi eteenpäin. Palkkamalttia tarvitaan, sillä toistaiseksi kilpailukykyvelasta on maksettu vain korkoja, Paavonen jatkaa.

Nyt jos koskaan panostuksia kasvuun ja uudistumiseen

Globaali noususuhdanne on rantautunut Suomeen. Uudistumisen ikkuna on nyt auki. Talouden perusfundamentit – tuottavuus- ja työllisyyskehitys – ovat edelleenkin heikoissa kantimissa. Nyt on harkittujen päätösten aika.

– Uudistusten tavoitteet pitäisi asettaa 5–10 vuoden päähän. Tuottavuuden ja elintason kehitys pitäisi saada pysyvästi samalle tasolle kuin se oli 2000-luvun alkuvuosina. Uuden teknologian tarjoama potentiaali on otettava käyttöön, sanoo Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Suomen hitaan talouskasvun keskeisin ongelma on heikko tuottavuuskehitys. 95 prosenttia Suomen talouskasvusta syntyy tuottavuuden kasvusta.

– Vaikka digistä on puhuttu ja kirjoitettu paljon, on Paltan tuoreen selvityksen mukaan digitalisaation suunnannäyttäjiä ja hyödyntäjiä vielä alle puolet palveluyrityksistä ja totaalisia digi-kieltäjiäkin lähes 30 prosenttia, toteaa Varpe.

Suomen tulee pyrkiä etujoukkoihin sekä uuden teknologian että kansainvälisesti kasvavan palvelumarkkinan hyödyntäjänä.  Riski yrityskentän polarisaatioon ja erivaiheiseen teknologian hyödyntämiseen on kuitenkin suuri.

– Julkisten palvelujen laajamittainen digitalisoiminen laittaisi tuottavuuskehityksen lisäksi vauhtia myös niihin suomalaisyrityksiin, jotka eivät vielä ole oivaltaneet digitalisaation merkitystä oman yritystoimintansa kannalta, jatkaa Varpe.

Paltan suhdannekatsauksessa mukana suuri osa palvelutoimialoista

Palvelujen suhdannekatsauksessa esitellään palvelutoimialojen viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Erityistarkastelussa ovat Paltan päätoimialat logistiikka, informaatio ja viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Raportissa ei analysoida kaupan, majoitus- ja ravitsemusalan, koulutuksen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä.

Paltan suhdannekatsaus 1/2017
Ekonomistin katsaus 24.5.2017
Digitaloudesta kasvua 2017 -tutkimuksen tulokset

Lisätiedot:
pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506
toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.