Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ylläpitämä työtaistelutilasto viime vuodelta on valmistunut. Sen mukaan työtaistelujen määrä kasvoi vuodesta 2012 selvästi: vuonna 2012 työtaisteluja oli kaiken kaikkiaan 91 kappaletta, kun vuonna 2013 niitä oli 139. Vuoden 2012 työtaisteluista viisi oli ns. laillisia työtaisteluita ja loput 86 laittomia. Viime vuonna laillisten työtaistelujen määrä oli 21 ja laittomien 118. Työtaisteluiden vuoksi menetettyjä työpäiviä kertyi yhteensä runsaat 25 000. Vuosien 2000–2009 menetettyjä työpäiviä koskevassa EU-tason työtaistelutilastoinnissa Suomi on kuudennella sijalla.

Työvoiman vähennys oli yleisin syy työtaisteluille

EK:n jäsenyritysten ilmoittamat syyt viime vuoden työtaisteluille olivat moninaiset. Kuitenkin peräti 37 prosentissa tapauksista syynä oli ”työvoiman vähennys tai sen uhka”. Seuraavaksi yleisimpinä syinä olivat ”työnjohdollinen menettely ja työn järjestelyt” (24 %) sekä ”alan työehtosopimukseen liittyvät syyt” (21 %). Eniten työtaisteluita oli teollisuudessa (53 %) ja toiseksi eniten kuljetuksessa ja liikenteessä (35 %). Palveluiden osuus oli 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan työtaisteluihin osallistui vuonna 2013 n. 20 000 työntekijää. Työtaisteluiden vuoksi menetettyjä työpäiviä kertyi yhteensä runsaat 25 000.

Suomi kuudennella sijalla EU-tason työtaistelutilastoinnissa

Vuosien 2000–2009 menetettyjä työpäiviä koskevassa EU-tason työtaistelutilastoinnissa Suomi on kuudennella sijalla. Edellämme ovat Espanja, Ranska, Tanska, Italia ja Belgia. Sen sijaan keskeiset kilpailijamaamme Saksa ja Ruotsi ovat selvästi takanamme. Menetettyjen työpäivien osuus Saksassa on runsaat 9 prosenttia Suomen vastaavasta määrästä ja Ruotsissakin vain 37 prosenttia. Vuoden 2009 jälkeen Ruotsissa ei ole raportoitu kuin yhdestä laittomasta työtaistelusta. Vuosina 2010–2012 Ruotsissa ei ollut lainkaan laittomia työtaisteluja.

”Uusimmat työtaistelutilastot vahvistavat työtaisteluiden olevan edelleen merkittävä ongelma Suomen työmarkkinoilla. Myös ero keskeisiin muihin maihin on huomattava. Lakkoherkkyytemme lisää Suomen ns. maariskiä ja antaa siten merkittävää kilpailuetua kilpailijamaillemme”, toteaa PALTAn varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Keskusjärjestöjen tavoitteena neuvottelujärjestelmän uudistaminen

Parhaillaan käynnissä olevan Työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvan keskusjärjestöjen välisen työryhmätyön tavoitteena on neuvottelujärjestelmän uudistaminen.

”Työtaistelutilastoiden valossa tarve työrauhajärjestelmän uudistamiselle on huutava. Ruotsissa vastaava työ on tehty jo aikaa sitten. Siellä tuloksena oli laittomien lakkojen loppuminen lähes kokonaan. Vuosina 2000–2013 Ruotsissa oli laittomia lakkoja yhteensä vain 29, kun vastaavana aikana Suomessa niitä on ollut lähes 1500 kappaletta”, Aarto sanoo.

”Ruotsissa laittomien työtaistelujen loppuminen oli seurausta työmarkkinajärjestöjen yhteisestä halusta laittaa asiat kuntoon. Ruotsin esimerkki toimii hyvänä referenssinä meidän omalle hankkeellemme. Jos haluamme yhdessä tehdä ongelmalle jotain, se on mahdollista. Jos taas halu puuttuu, uudistaminen ei onnistu. Työrauhan pitävyys on koko TES -järjestelmän kulmakivi”, Aarto jatkaa.

Lisätiedot: 

Varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto
puhelin 040 152 0073