Yksityiset palvelut Lyhyellä tähtäyksellä kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Kotimarkkinoiden ja yksityisen kulutuksen kasvu ovat viime vuodet kannatelleet Suomea. Tänä vuonna veronkorotusten suora kulutusta leikkaava vaikutus on kuitenkin noin 850 milj. euroa. Ratkaisevaa tulevaisuuden näkymien kannalta on loppuvuoden työllisyyskehitys ja sen vaikutukset suomalaisten kokonaiskulutukseen.

– Muista talouden päätoimialoista poiketen palvelualat ylsivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hienoisesti plussan puolelle. Loppuvuoteen kohdistuvat odotukset ovat heikkojen kulutusnäkymien vuoksi kuitenkin vaatimattomat, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn ekonomisti Matti Paavonen.

– Logistiikkapalvelujen tuotannon alamäki jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ulkomaankaupan odotukset ovat kuitenkin pitkästä aikaa toiveikkaat. Venäjän ruplan heikkeneminen tuottaa viennille oman haasteensa, mutta uskon Euroopan elpymisen kompensoivan venäjänkaupan alamäkeä, toteaa Paavonen.

Palvelujen suhdannekatsaus kokoaa yksiin kansiin toimialojen viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Erityistarkastelussa ovat PALTAn päätoimialat logistiikka, informaatio ja viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys.

Suomalaisen logistiikan kilpailukyvystä huolehdittava

Suomessa 95% työpaikoista syntyy palvelualoille. Palvelujen menestymisellä – eikä vähiten logistiikalla, on suora yhteys vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

– Matkustajaliikenteessä piristymisen merkkejä ei näy, mutta tavaraliikenteen näkymät ovat aavistuksen verran kohenemassa. Esimerkiksi raideliikenteen tavarakuljetusten volyymit ovat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvaneet sekä Suomessa että Venäjälle, toteaa Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe.

– Logistiikkayritykset kamppailevat jatkuvien hinta- ja kustannuspaineiden kanssa.  Meidän on huolehdittava siitä, että tasapuoliset kilpailuolosuhteet turvataan suomalaisille yrityksille sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. – Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistiikka myös edellyttää, että teiden ja rautateiden runkoverkkoja kehitetään elinkeinoelämän lähtökohdista käsin.

– Kaiken kaikkiaan suomalaisia elinkeinoja on kehitettävä monipuolisesti. Otetaan mallia peliteollisuuden menestyksestä: ne ovat onnistuneet luomaan poikkeuksellisen hyvin toimivia yhteistyöverkostoja. Peliteollisuus on osannut hyödyntää digitaaliset jakelukanavat ja kuluttajien tottumusten sekä tarpeiden muuttumisen. Samalla peliyritykset ovat kehittäneet kokonaan uudenlaisia ansaintalogiikoita, jatkaa Varpe.

Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus julkistettiin 20.5.2014. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.2014 tilanteeseen ja PALTAn suhdanne-ennusteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraava katsaus julkaistaan 19.8.2014.

Lisätietoja:

Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 020 595 5031
Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 040 534 5353

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Työllisyysaste ei nouse ilman palvelualoja

Palvelualan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia. Kasvu jatkuu kuluvana vuonna suurin piirtein samanlaisena. Vuonna 2020 kasvu hidastuu selvästi. Suomessa yritysten luottamus on edelleen kohtuullisen korkealla, mutta talouskasvun nopeaa hidastumista ei kannata sulkea pois. Palvelujen kysyntä Suomessa ja maailmalla pysyy vahvana. Palvelujen kasvu jatkuu myös hidastuvassa taloudessa. 

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.

Palvelutuotteen suojaaminen jää usein tekemättä

Moni yritys kokee tuntevansa heikosti erilaiset tavat suojata palvelutuotteisiin liittyvää aineetonta omaisuutta, ja erilaisten suojamuotojen käyttö on vähäistä. Tämä siitäkin huolimatta, että palveluinnovaatioiden kehittäminen voi vaatia yritykseltä merkittäviä investointeja. Oikeustieteen tohtori Kari-Pekka Syrjän postdoc-tutkimuksessa selvitetään eri suojamuotojen ja suojaustapojen tietämystä ja käyttöä palveluyrityksissä. Yrityskysely tehtiin Paltan, Suomen Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin palveluyrityksille marras-joulukuussa 2017.