Pitkään jatkunut vaikea taloustilanne on jälleen tuonut esiin työmarkkinajärjestelmämme toimimattomuuden, toteaa Tuoma Aarto. Viimeisin esimerkki on 2.12. kaatunut yhteiskuntasopimus. Järjestelmämme on rakennettu vain jatkuvasti lisääntyvän hyvän jakamiseen. Ikävistä asioista ei kyetä sopimaan. Ammattiyhdistysliike on näinä vaikeina aikoina profiloitunut lähinnä ei-liikkeenä.

Myös Postin työriidassa oli kyse samasta ilmiöstä. Siinä työnantajan ensisijaisena tavoitteena oli löytää ratkaisu, joka tuottavuuden kasvun ja uuden liiketoiminnan mahdollistamisen myötä loisi uutta työtä ja vaimentaisi postialan murroksen vaikutuksia. Työntekijöitä edustava ammattiliitto taas halusi mieluummin pitää kiinni monopoliaikana saavutetuista eduista kuin turvata työpaikkoja. Postin neuvottelut osoittavat karulla tavalla nykyjärjestelmän heikkoudet.

Ongelma on paitsi asenteissa myös rakenteissa. Koko järjestelmä perustuu liittojen väliseen menestyksekkääseen sopimustoimintaan. Jos liitot eivät kuitenkaan syystä tai toisesta kykene sopimaan asioista, järjestelmä ja sen mukana koko yhteiskunta halvaantuu. Kuitenkin toimintamallin tulisi olla sellainen, että se kykenisi kaikissa olosuhteissa tuottamaan kulloistenkin tilanteiden vaatimia ratkaisuja oikea-aikaisesti.

Nykyjärjestelmää suojataan vahvasti myös lainsäädännön tasolla. Esimerkiksi 1940 -luvun puolivälistä peräisin oleva työrauhajärjestelmämme tukee muutosvastaisuutta ja uudistumiskyvyttömyyttä. Yhä sallituilla suhteettomaksi mitoitetuilla tukilakoilla tai niiden uhilla voidaan edelleen tehokkaasti pyrkiä estämään kaikki vääjäämättömät muutokset tai vaatia uusia etuja. Seurauksena yritysten ja niiden henkilöstön tilanne vaikeutuu entisestään ja työttömyys kasvaa.

Suomen etu vaatii muutoksia perinteiseen ajatteluun. Jos järjestelmä ei itse kykene muutoksiin, muutosimpulssin on tultava muualta. Tuloksia on synnyttävä nopeammin.

Tilanteen muuttaminen edellyttää työmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista ja työehdoista sopimisen viemistä lähemmäs yrityksiä ja työpaikkatasoa, jossa reaalielämääkin eletään. Yritysten haasteet ovat jokapäiväisiä ja niiden ratkaiseminen edellyttää nopeita toimenpiteitä.

Yrityskohtaisuuden ja paikallisuuden korostuminen tulevaisuudessa edellyttää myös työehtosopimusten kehittämistä sellaisiksi, että ne mahdollistavat parhaan mahdollisen paikallisen sopimistoiminnan. Samalla tulee lisätä paikallisten osapuolten valmiuksia toimivaan yhteistoimintaan.

Paikallisen sopimisen edistäminen edellyttää mahdollisuuksien laajentamista ja avaamista myös suoraan lakitasolla. Asiaa ei voida jättää pelkästään liittojen omien toimien varaan. Muutoin vaarana on, että kehitys jämähtää jälleen paikoilleen eikä kipeästi kaivattuja tuloksia saada aikaan.

Toimiin työmarkkinajärjestelmämme uudistamiseksi tulee ryhtyä viipymättä. Nykyinen toimintamallimme on niin syvään juurtunut, ettei muutosprosessista tule helppoa. Asioihin on kuitenkin tartuttava rohkeasti ja uskallettava haastaa perinteisiäkin toimintatapoja. Työmarkkinoille pitää löytää nopeasti uusi suunta, joka vastaa tämän päivän haasteisiin. Nyt kaivataan uusia ja tuloksekkaita tuulia!

Tuomas Aarto
varatoimitusjohtaja
Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 8.12.2015.