Veli-Matti Mattila: Tarvitsemme kokeiluja ja ennakkoluulottomuutta

- Kilpailuetu rakentuu yhä enemmän digitalisoinnille, ketteryydelle ja jatkuvalle oppimiselle, sanoo EK:n puheenjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Veli-Matti Mattila.

Työpaikkoja siirtyy teollisuudesta palveluihin. Samalla toimialojen ja markkinoiden rajat hämärtyvät. Digitalisaatio on tässä merkittävä tekijä. Se tuo paikalliset palvelut globaaliin kilpailuun, sillä asiakkaat haluavat ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita ja voivat myös vertailla palveluita jatkuvasti.

Paltan hallituksen puheenjohtajan paikalta Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajaksi siirtyvä Veli-Matti Mattila uskoo vahvasti, että digitalisaatio muuttaa kaikkia toimialoja ja rakenteita.

-Mitä enemmän ja mitä nopeammin digitalisaatiota hyödynnetään, sitä paremmin voidaan selvitä voittajana tässä murroksessa, vaikka se aiheuttaakin joillekin toimialoille melkoisia haasteita. Yhteiskunta ja asiakkaat kuitenkin hyötyvät uusista toimintatavoista ja liiketoimintamalleista.

Hyödynnä kumppaneita ja verkostoja

Paltan tekemät selvitykset osoittavat, että digitalisaation hyödyntämisen ja kasvun korrelaatio on vahva: 96 prosenttia voimakkaasti kasvavista palveluyrityksistä on digitalisaation edelläkävijöitä. Selvitysten mukaan suurin haaste digitalisaatiossa on työn tekemisen uudistaminen ja osaavan työvoiman saatavuus. Tarvitaan myös uskallusta kokeilla.

Esimerkiksi sote-uudistuksessa tarvitaan rohkeutta muuttaa perinteisiä toimintatapoja. Mattila uskoo, että säästöjä ja parempia palveluja on mahdollista saavuttaa samaan aikaan, kunhan ennakkoluulottomasti lisätään yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia ja otetaan etälääketieteen kaltaiset palvelut täysimääräisesti käyttöön.

– Tekemisten ja kokeilujen kautta löytyy oikeita malleja ja ratkaisuja. Myös hyviä kumppaneita kannattaa hyödyntää.

Digitalisaatio helpottaa monipuolisten toimitusketjujen rakentamista ja laajentaa näin palveluyritysten markkinoita. Ulkopuolisia palveluntarjoajia voidaan hyödyntää entistä helpommin esimerkiksi huollossa, tietotekniikassa ja viestintäpalveluissa.

Tuottavuuskehitys vasta alussa

Kehittyneiden maiden tuottavuuskehitys on viime vuosikymmeninä ollut heikkoa. Mattila uskoo, että digitalisaation mahdollistamasta tuottavuuskehityksestä on nähty vasta alku. Esimerkiksi robotiikka, keinoäly ja esineiden internet mahdollistavat valtavat tuottavuusloikat, kunhan niitä päästään täysimääräisesti hyödyntämään.

Korkean koulutustason Suomelle digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Vientipotentiaalia on tunnistettu esimerkiksi koneiden huoltopalveluissa, peliteollisuuden, esineiden internetin, etälääketieteen, älyliikenteen, viihtymisen- ja videopohjaisten palveluiden sekä koulutuksen ja opetuksen digitalisaation alueella.

– Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että vanhoja rakenteita ei suojella, vaan poistetaan digitaalista kehitystä hidastavaa tai jopa estävää sääntelyä.

Julkisen sektori esimerkiksi   

– Julkisen sektorin on näytettävä esimerkkiä siirtämällä julkinen palvelu ja asiointi digiaikaan. Julkisen sektorin tulee olla toimintojen mahdollistaja ja yritysten puolestaan toimintojen toteuttajia, Mattila korostaa.

Valtion ja kuntien merkitys palvelujen ostajana on keskeinen. Hallitusohjelman tavoite on, että viisi prosenttia kaikista julkisista hankinnoista olisi innovatiivisia hankintoja. Se olisi iso piristysruiske palvelujen digitalisoinnille ja tarjoaisi samalla referenssialustan palvelujen kansainväliselle kasvulle.

Asiointipalveluiden digitalisoinnin on laskettu tuovan kunnille ja kaupungeille yhteensä miljardin euron vuosittaiset säästöt. Esimerkiksi sähköinen tunnistaminen ja etäasiointi tehostavat myös tilojen käyttöä.

Voittajia muutoskykyiset ja innovatiiviset yritykset

Digitalisaation ja globaalin kilpailun myötä työn tekemisen tavat, työn sisällöt, arvot ja asenteet muuttuvat.

– Erityisesti nuoret odottavat aikaisempaa joustavampia työnteon mahdollisuuksia. Meidän työnantajien tulee huolehtia, että työn tekemisen mallit ovat tätä päivää ja houkuttelevia.

Kilpailuetu rakentuu digitalisoinnille, ketteryydelle ja oppimiselle. Kilpailussa pärjäävät muutoskykyiset ja innovatiiviset yhtiöt.

– Tarvitaan ymmärrys digitalisaation toteuttamisesta. Tavoitetaso on asetettava kunnianhimoiseksi ja globaaliksi.

Veli-Matti Mattila on toiminut Elisan toimitusjohtajana vuodesta 2003.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Talouden timantti kaipaa hiomista

Kuvittele itsesi 1970-luvulle. Lasse Viren on pinkaissut neljännen kultansa. Radiossa soi Abba. Hippeily on taakse jäänyttä elämää, ja maailma on vakavoitunut kylmän sodan edessä. Öljykriisi nostattaa kaikkien niskakarvoja, sillä koko talous pyörii tavaran himon ja omistamisen ympärillä. Koska tavallisetkin tavarat ovat kalliita, tavaran valmistaminen on haluttu ja tavoiteltu osa globaalia työnjakoa. Pienemmässäkin pitäjässä tupruttaa tehtaan savupiippu.