Palta järjestää jäsenilleen verkostoitumistilaisuuden vaihtelevista ajankohtaisista aiheista. Alla tiivistelmät tilaisuuksista sekä linkki Jäsensivuille, jossa enemmän aiheista (vaatii kirjautumisen ja salasanan).

 

2019

Parempia rekrytointeja – miten tarttua tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin?  23.5.2019 klo 8.30-10.00.

Tulevaisuuden työelämä käyttää apunaan yhä tehokkaammin tekoälyä. Kun se valjastetaan rekrytoinnin tueksi, yritys voi löytää tarpeisiinsa sopivat osaajat entistäkin nopeammin. Myös suomalaisissa rekrytointiyrityksissä tekoäly on jo päivittäisessä käytössä.

Teemasta alustaa Työmarkkinatorin kehittämisasiantuntija Henriikka Kokkola. Yrityspuheenvuoron pitää henkilöstöpalveluyritys Adecco Finland Oy:n Tiina Liikamaa (Head of IT and Transformation).

Lue lisää tästä.

 

Ajankohtainen katsaus työlainsäädännön keskeisiin uudistuksiin 7.3.2019 klo 8.30-10.00

Tällä vaalikaudella on uudistettu jo useita työelämän lakeja tai parhaillaan kartoitetaan tulevaisuuden uudistamisen tarpeita. Yrityksiä koskevia positiivisia muutoksia ovat olleet esimerkiksi koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevien säännösten muuttaminen työsopimuslaissa sekä samaisen lainsäädännön päivittäminen pienten yritysten irtisanomiskynnyksen madaltamisesta käydyn keskustelun seurauksena.

Tilaisuudessa kuullaan työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos OTL, VT Tarja Krögerin puheenvuoro. Krögerin vastuulla on työlainsäädännön valmistelu ministeriössä. Hän on myös työtuomioistuimen asiantuntijajäsen ja julkaissut lukuisia julkaisuja työlainsäädännön alalta. Häntä voi rehellisesti kutsua työlainsäädännön parhaaksi asiantuntijaksi Suomessa. Kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa antaa Paltan työmarkkinapäällikkö Minna Etu-Seppälä.

Lue lisää tästä.

 

2018

IPR-strategia palveluyritysten näkökulmasta. 8.11. klo 8.30-10.00

Aineettoman omaisuuden tehokas hyödyntäminen voi tuoda yritykselle merkittävää kilpailuetua. Mitä palveluyritysten tulee tietää aineettoman omaisuuden suojakeinoista ja miten laaditaan toimiva IPR-strategia?

Tilaisuuden avaa Paltan työmarkkina- ja IPR-asiantuntija Kaisa Kärkkäinen. Alustuspuheenvuoron pitää asianajaja, osakas Kalle Hynönen Asianajotoimisto Krogerukselta. Hynönen kertoo IPR:istä yleisesti palveluyritysten näkökulmasta. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan yrityskommentti.

Lue lisää tästä.

 

Kansallinen tulorekisteri käyttöön vuoden 2019 alusta – ovatko yritykset valmiina? 6.9. klo 8.30-10.00

Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Palkkatietojen erillisestä vuosi-ilmoittamisesta luovutaan ja työnantajat ilmoittavat palkkatiedot yhteen keskitettyyn tulorekisteriin eri viranomaisten tarpeita varten.

Tilaisuuden avaa Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen. Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff kertoo uudistuksen taustoista ja siitä, miten siihen tulee valmistautua. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan Silta Oy:n yrityskommentti.

Lue lisää tästä.

 

Palta SuomiAreenalla – Asiaton aamiainen 17.7. klo 9-11.  

Paikka: Petras Cafe, Yrjönkatu 11, 28100 PORI

 

Oppi- ja koulutussopimusten ketteryydestä kaikki hyöty irti. 6.6. klo 8.30-10.00

Ammatillisen koulutuksen reformi toi uudistuksena yhä ketterämmän ja joustavamman tavan käyttää koulutus- ja oppisopimuksiin perustuvaa koulutusta työpaikoilla. Myös työlainsäädäntöä on joustavoitettu, jotta oppisopimuksen käyttö koulutusmuotona lisääntyisi.

Koulutussopimuksen kautta työnantajalle ja opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus tutustua toisiinsa ja alan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Koulutussopimusta (ei työsuhteinen jakso) voi uudistuksen myötä hyödyntää myös osana oppisopimuskoulutusta. Tämä madaltanee yritysten kynnystä käyttää oppisopimuskoulutusta vähentäen siihen liittyviä riskitekijöitä. Laissa ei ole rajattu koulutussopimukselle ajallista kestoa, vaan sen käyttämisestä sovitaan tutkinnon osa kerrallaan.

Oppisopimuskin voidaan solmia jatkossa tutkinnon osa kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti perinteisesti koko tutkintoon tähtäävänä. Yritysten on jatkossa helpompi kohdentaa koulutusta omien tarpeidensa mukaisesti. Oppisopimus säilyy edelleen jo työsuhteessa oleville ensisijaisena työpaikalla tapahtuvana koulutusmuotona.

Työpaikkojen kannattaa olla mukana ammatillisen koulutuksen arjessa tarjoamalla oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja sekä osallistumalla näyttöjen arviointiin, sillä ne tarjoavat mahdollisuuksia nähdä, mitä opiskelijat oikeasti osaavat. Ne ovat myös mahdollisuus suunnata opiskelijoiden osaamista yrityksen tarpeiden kannalta oikeaan suuntaan.

Alustajina opetusneuvos Riikka Vacker Opetushallituksesta ja johtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä Perho Liiketalousopistosta.

Lue lisää tästä.

 

Millainen sääntely edistää palveluyritysten liiketoimintaa? Keskustellaan norminpurusta.  17.5. klo 8.30-10.00

Yritysten toimintaa haittaavien säädösten sujuvoittaminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hallituskauden tavoitteena onkin mm. yritystoiminnan, investointien ja terveen kilpailun helpottaminen purkamalla turha sääntely, keventämällä hallinnollista taakkaa ja sujuvoittamalla lupaprosesseja.

Hankkeesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Aamiaistilaisuudessamme aihetta alustaa LVM:n valtiosihteeri Jari Partanen, joka esittelee hankkeen tämän hetkisen tilanteen. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan kommenttipuheenvuoroja, jotka nostavat esille millainen sääntely edistää palvelualoja (mm. FiCom ry).

Lue lisää tästä.

 

Viime hetken vinkit tietosuoja-asetukseen. 5.4. klo 8.30-10.00

Tietosuojalainsäädäntö uudistuu toukokuussa ja tämä tarkoittaa yrityksille ja muille yhteisöille uusia velvoitteita. EU:n tietosuoja-asetusta on noudatettava 25.5.2018 alkaen. Samaan aikaan tulee voimaan myös sitä täydentävää ja täsmentävää kansallista lainsäädäntöä.

Tule kuulemaan viime hetken vinkit uuteen tietosuojalainsäädäntöön. Mikä on tilanne EU:n tietosuoja-asetusta täsmentävän ja täydentävän kansallisen lainsäädännön valmistelun osalta? Miten työelämän tietosuojaa koskeva lainsäädäntö muuttuu? Mitä kaikkea on hyvä huomioida käytännön tasolla valmistauduttaessa?

Alustajina Paltan Pia-Maria Pesonen ja EK:n Mikko Nyyssölä. Kommenttipuheenvuoron antaa Mikko Oikarinen Empowerilta.

Lue lisää tästä.

 

Tarvitsetko tukea yrityksesi kasvuun ja kansainvälistymiseen? 1.3. klo 8.30-10.00

Team Finland -verkoston ja Business Finlandin käytännön vinkit

Tule kuulemaan Uudenmaan ELY-keskuksen Team Finland- kasvu- ja kansainvälistymis-koordinaattori Henri Molanderin ja Business Finlandin palvelujohtaja Kari Komulaisen käytännön vinkit yrityksesi kasvu- ja kansainvälistymiskysymyksiin. Team Finland -verkoston ytimen muodostavat TEM, UM, OKM sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot, kuten Business Finland. Verkosto pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Molander kertoo tästä lisää. Tilaisuudessa tutustutaan Komulaisen johdolla siihen, mikä muuttui, kun Tekes ja Finpro yhdistyivät Business Finlandiksi 1.1.2018, ja miten palveluyritysten kansainvälistymistä tullaan tukemaan muutoksen myötä yhä vahvemmin. Lisäksi Simo Karetie kertoo, mitä ovat elinkeinoelämän odotukset Team Finland -verkoston kehittämiseksi. Näiden puheenvuorojen lisäksi kuulemme yrityskommentteja.

Lue lisää tästä.

 

Työtehtävät häviävät ja muuttuvat – Miten tähän tulisi varautua työpaikoilla? 8.2. klo 8.30-10.00

Oppilaitosten koulutustarjonnat ovat pääosin tutkintoon johtavia, määrämuotoisia ohjelmia ja pitkiä kursseja. Digiaikana tarvitaan lyhytkestoisia, työn ohella suoritettavia ja toisiaan tukevia opintokokonaisuuksia. Onko koulutusjärjestelmä, ml. aikuiskoulutus, ajan tasalla niin, että se vastaa nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin? Uutta työtä syntyy ennen pitkää vanhan kadotessa, mutta muutokset eivät tapahdu samanaikaisesti. Sekä yhteiskunnan että yritysten kannalta keskeinen kysymys on, miten katoavien työtehtävien ja syntyvien uusien välinen viive ja kitka minimoidaan. Miten osaamissiirtymä otetaan työpaikoilla haltuun? Uusi ja koko ajan kehittyvä teknologia muuttaa työt ja työtehtävät, karsii rutiinit ja edellyttää kaikilta uudenlaista oppimista ja pärjäämistä. Organisaatiot muuttuvat verkostoiksi, hierarkiat litistyvät. Mikä on yrityksen, yhteiskunnan ja yksilön vastuu osaamisen päivittämisessä?

Tilaisuuden alustaa Margita Klemetti, Työelämä 2020 -hankkeen johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö. Kommenttipuheenvuoron pitää johtaja Anna Saharinen, HAUS kehittämiskeskus Oy:stä.

Lue lisää tästä.

 

2017

Tukitoiminnosta strategian vauhdittajaksi: viestinnän ja markkinoinnin muutos 12.10. klo 8.30-10.00

Viestintä on yrityksille yhä keskeisempi työkalu strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Sosiaalinen media on tehnyt kaikista meistä viestijöitä, eivätkä yritykset enää omista omaa mainettaan. Hyvä maine näkyy yrityksen arvossa kun taas huono maine on valtava taloudellinen riski. Aiemmin vain tukitoimintona ymmärretty viestintä on noussut tärkeäksi osaksi liiketoiminnan strategista ajattelua.

Tilaisuuden alustaa Jirimiko Oranen T-Media Relationsista. Kommenttipuheenvuorot antavat DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck ja Vapa Median perustajaosakas Ida Hakola.

Lue lisää tästä.

 

Miten tekoäly muuttaa vuorovaikutusta asiakaspalvelussa? (09/17)

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, mutta tämä on vasta alkua. Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on tullut myös palvelualalle, jossa monet tehtävät ovat automatisoitavissa. Tekoäly korvaa tulevaisuudessa myös vaativia asiantuntijatehtäviä. Työ muuttuu.

Mikä rooli työelämässä jää ihmisille? Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, kun koneet korvaavat ihmisten työtä? Tähän vastaa Timo Seppälä ETLA:sta.

Mikael Jungner viestintätoimisto Kreabista keskustelee Taneli Tikan (Tieto) ja Jarno Kartelan (DNA) kanssa siitä, miten yrityksissä on jo hyödynnetty tekoälyä ja mitä mahdollisuuksia se on yrityksille tarjonnut.

Tilaisuuden päättää Kari Komulainen Tekesiltä, joka kertoo, mistä yritysten on mahdollista saada sparrausapua ja rahoitusta tekoälyyn liittyviin hankkeisiin.

Lue lisää tästä.

 

Lohkoketjut tulevat – mitä ne ovat, ja miltä tulevaisuus näyttää?  (06/17)

Lohkoketjut (blockchains) luovat tulevaisuudessa palvelusektorilla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mitä ne ovat, ja miltä tulevaisuus näyttää? Mistä teknologiassa on oikeastaan kyse, ja missä ovat sen liiketoimintamahdollisuudet? Olemme kuulleet Bitcoin-virtuaalirahasta, mutta lohkoketjut ovat paljon muutakin. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Lohkojen sisään on mahdollista sisällyttää oikeastaan mitä vain tiedostoja. Yhteen lohkoon kirjattuja tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen, sillä lohkoketju on hajautettu lukuisille eri tietokoneille. Jokainen ketjun lohko on kuin palapelin pala, jossa edeltävä lohko sopii ainoastaan seuraavaan lohkoon ja niin edelleen.

Keskustelua ovat alustamassa digitaalisen alustatalouden ja lohkoketjujen asiantuntija Timo Seppälä ja toimitusjohtaja Viivi Nuorti Waresign Oy:ltä.

Lue lisää tästä.

 

Mitä yrityksen tulee tietää uudistetusta hankintalaista? (05/17)

Pitkään valmisteltu hankintalaki astui voimaan 1.1.2017 tuoden mukanaan paljon muutoksia. Huomioitavat muutokset kohdistuvat erityisesti niihin yrityksiin, joille julkinen sektori on merkittävä asiakas tai jotka kilpailevat julkisomisteisten yhtiöiden kanssa.

Hankintalain mukaan julkisyhteisöt ja eräät muut toimijat, kuten vakiintuneesti julkista tukea saavat tahot, ovat velvoitettuja kilpailuttamaan tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi. Julkisten varojen tehokas käyttö on yksi hankintalain päätavoitteista. Yksinkertaistetusti hankintalakia ja sen määräämiä menettelysääntöjä sovelletaan, kun ostoksia tehdään verovaroilla. Vaikka laki luo hankinnoille menettelysäännöt, se ei jatkossakaan määrittele sitä, mitä tai millaista pitäisi ostaa. Keskustelua olivat alustamassa EK:n yrityslainsäädännön asiantuntija Jukka Lehtonen ja Sanna Kronström PTCServices Oy:ltä.

Lue lisää tästä.

 

Palvelukonseptien suojaaminen kopiointia vastaan (04/17)

6.4.2017 järjestetyssä tilaisuudessa ICapital Oy:n perustaja ja omistaja Kari-Pekka Syrjä sekä Ylen lakiasiainjohtaja Katri Olmo puhuivat palvelukonseptien suojamuodoista, erityisesti sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain näkökulmasta.

Palvelutuotteen suunnittelu voi vaatia mittavia investointeja. Menestyvän palvelukonseptin jäljittely usein houkuttelee kilpailijoita ja koska siihen voi liittyä merkittävää aineetonta pääomaa, tulisi konseptia voida suojata kopiointia vastaan. Jos suojaa ei ole mahdollista saada, ei yrityksen välttämättä kannata sijoittaa uuden palvelutuotteen kehittämiseen. Kari-Pekka Syrjän mukaan lähtökohta markkinoilla on, että jäljitellä saa vapaasti, ellei sitä rajoita jokin sääntely. Ensisijaisesti suojaa kannattaa hakea immateriaalioikeuksien, kuten tavaramerkin, mallioikeuden tai tekijänoikeuden kautta. Vaikeutena palvelukonseptien kohdalla on, että suojaobjekti on vaikeasti määriteltävissä ja palvelutuotteen vaihdantaan liittyy vaikeuksia sen abstraktiuden takia. Syrjän mukaan tehokas suojaaminen on kuitenkin mahdollista yhdistelemällä eri suojamuotoa palvelukonseptin eri elementteihin.

Lue lisää tästä.

 

Disinformaatio: voiko mihinkään enää luottaa? (03/17)

Disinformaatio, valeuutinen, nettihuijaus. Ilmiöön liittyy paljon käsitteitä, joita käytetään välillä iloisesti sekaisin. Misinformaatiolla tarkoitetaan tahattomasti levitettyä väärää tietoa, kun disinformaatiossa väärää tietoa levitetään tarkoitushakuisesti. Valeuutiset taas ovat harhauttamistarkoituksessa tehtyjä journalismia matkivia tekstejä tai videoita, mutta oikeasti valheita tai väärennöksiä.

9.3.2017 järjestetyn tilaisuuden alustajina toimivat toimittaja Johanna Vehkoo sekä M-Brainin Kim Nyberg.

Lue lisää tästä.

 

Tietosuoja-asetus vaatii varautumista (02/17)

Tilaisuus järjestettiin 2.2.2017 ja esiintyjäkaarti koostui parhaista asiantuntijoista: tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, Trafin johtava asiantuntija Leila Hanhela-Lappeteläinen, TATTI-työryhmän puheenjohtaja Pekka Nurmi, EK:n asiantuntija Veli Sinda sekä Paltan asiantuntija Pia-Maria Pesonen.

Tietosuojalain muutoksiin tulisi siis varautua, mutta mistä lähteä liikkeelle?

  • Tiedättekö jo, onko yritykseenne nimitettävä tietosuojavastaava?
  • Mikä on peruste, jolla käsittelette mitäkin henkilötietoja?
  • Missä kaikkialla yrityksenne henkilötietoja säilytetään?
  • Miten tietojen käsittelystä informoidaan asiakkaita ja työntekijöitä?
  • Koska tietoja poistetaan ja saadaanko ne oikeasti poistettua järjestelmistä?
  • Miten on määritelty, ketkä pääsevät tietoihin käsiksi?
  • Miten ja kuinka nopeasti kaikki asiakkaan tai työntekijän henkilötiedot saadaan toimitettua hänelle, kun hän haluaa tarkastaa ne?
  • Oletteko käyneet jo läpi ulkoistamissopimuksenne ja alkaneet neuvotella niihin tietosuoja-asetuksen edellyttämiä asioita?
  • Oletteko suunnitelleet prosessin, jolla ilmoitatte tietoturvaloukkauksista?- Tietosuojakysymyksiä ei voi ulkoistaa tai vastuuttaa vain yhdelle henkilölle. Se on koko organisaation vastuulla ja vaikuttaa keskeisesti yrityksen maineeseen ja brändiin

Uusi tietosuojalainsäädäntö tulee voimaan 25.5.2018.

Lue lisää tästä.

 

2016

Asioiden internet – Internet of Things (IOT) (12/16)

Laitteista ja asioista voidaan tehdä tietotekniikan avulla ”älykkäitä”. Tätä kutsutaan esineiden/asioiden internetiksi (Internet of Things, IoT). Minkälaista älykkyyttä tällä tarkoitetaan ja, miten sitä voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä ja työnteon muuttamisessa? Aihetta käsiteltiin Paltan verkostoitumistilaisuudessa 8.12.2016

Keskustelua olivat alustamassa Elisa Oyj:n Senior IoT Solution Consultant Jukka Nurmi sekä Maintpartnerin Johtaja, MP INtelligence, Manu Skyttä.

Lue lisää tästä.

 

Tulevaisuuden liikkumispalvelut (11/16)

Tilaisuudessa nousi esille kuusi näkökulmaa:

  1. Liikkuminen tulee jatkossa olemaan entistä isompi osa työn tuottavuutta
  2. Työn ja perheen yhteensovittaminen – yksilöllisten kuljetustarpeiden vaatimukset tulevat kasvamaan
  3. Alustapalvelujen arvo kasvaa käyttäjien määrän lisääntyessä – nopeimmat kasvajat syövät hitaat
  4. Suomen liikkumispalveluiden kehityksen pullonkaulat (sopimukset, vastuut, tietosuojakysymykset)
  5. Työsuhdeautoilun tulevaisuus ja työnantajan tarjoamat mahdollisuudet – työnantaja-mielikuvan parantaminen
  6. Millaisessa aikataulussa kohdat 1-5 etenevät

Keskustelua olivat alustamassa Onnibussin perustaja ja Tuup Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö sekä VR:n markkinointi- ja verkkomyyntijohtaja Minna Miettinen. Tilaisuus järjestettiin 3.11.2016.

Lue lisää tästä.

 

 

Aamiaista ja asiaa on Paltan kerran kuussa järjestämä jäsentilaisuus, jossa käsitellään erilaisia ajankohtaisia teemoja asiantuntijapuheenvuorojen ja yritysesimerkkien avulla. Mikäli sinulla on toiveita tilaisuuden aiheista tai puhujista, ole yhteydessä Paltan viestintään: tiia.lemmetti@palta.fi