Mikä on palveluviennin, ja ylipäätään palveluyritysten, merkitys Suomen taloudelle? Miten uudet palveluyritykset saadaan syntymään ja kukoistamaan juuri Suomessa? Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin Paltan ja Futucast-podcastin yhteistyösarjan avausjaksossa. Juontaja Isak Raution vieraina kaupallisessa yhteistyöjaksossa olivat Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sekä näyttelijä, vaikuttaja, sijoittaja ja talouskeskustelija Jasmin Hamid.
“Suomesta ei hevosta pienempää kannata viedä”, kuuluu vanha sanonta. Nykyään Suomi elää kuitenkin vahvasti nimenomaan innovaatioista ja aineettomasta arvonluonnista. Palveluiden vienti muodostaa noin kolmanneksen kaikesta Suomen viennistä. Sekä palveluiden osuus koko Suomen viennistä että palveluviennin meille tuomat eurot ovat kasvaneet vauhdilla viimeisten vuosikymmenten aikana.
Myös maailmalla palvelukauppa kasvaa reilusti tavarakauppaa nopeammin, ja tässä kasvussa Suomen kannattaa olla mukana.
– Jos emme pääse tähän kasvuun mukaan entistäkin paremmin, vaikka palveluvientimme onkin kasvanut, niin tulemme häviämään kilpailijamaihimme verrattuna, Rauhamäki sanoo podcastissa.
Myös ilmastonäkökulmasta palveluiden kasvu ja aineeton arvonluonti on myönteinen asia, huomauttaa Hamid.
– Osa palveluista helpottaa esimerkiksi energiansäästötoimia, ja palveluiden kasvu on hyvää kasvua myös siitä näkökulmasta, kun taistelemme ilmastonmuutosta vastaan, Hamid sanoo.
Digitalisaatio ja alustat ovat avanneet palvelumarkkinat
Palveluviennillä tarkoitetaan sitä, että suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Rahaa siirtyy yli maantieteellisten rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu.
Jasmin Hamid havainnollisti aihetta hyvin:
– Minäkin olen ollut mukana tekemässä palveluvientiä, kun olen näytellyt Netflixissä olevassa suomalaisessa sarjassa eli Sorjosessa.
Tämä on juuri sitä modernia palveluvientiä, josta muun muassa paljon puhumme, Rauhamäki komppaa.
– Kun mietitään, mikä tämän ja esimerkiksi Netflixin ja Spotifyn kaltaiset alustat on mahdollistanut, niin sehän on digitalisaatio. Digitalisaatio on avannut palveluiden ulkomaankauppamarkkinat. Myös siitä näkökulmasta, että ne palvelut, jotka digitalisoituvat, kohtaavat tänne tulevaa tuontia ja kilpailua ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Muun muassa tämän takia Suomessa on entistäkin tärkeämpää panostaa siihen, että maassamme on kannustava kasvuympäristö palveluyrityksille. Jos haluamme, että yrityksemme menestyvät kansainvälisessä kilpailussa, meidän tulee panostaa yritysten menestymisen edellytyksiin Suomessa: muun muassa osaamiseen, innovaatioihin ja kannustinloukkujen purkamiseen. Mutta miten? Kuuntele koko jakso ja lue lisää Paltan tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle, niin tiedät.
Sarjan seuraavan, digitalisaatiota ja metaversumia käsittelevän jakson aiheesta kuulet torstaina 23.2., joten kannattaa pysyä kuulolla!
Tatu Rauhamäki ja Jasmin Hamid – Miksi palvelualat ovat tärkeitä?
Kuuntele jakso SpotifystaKannustava kasvuympäristö palveluille = Palvelus Suomelle
Suomi menestyy palveluiden avulla. Epävarmassa maailmassa Suomen tulee luoda palvelualoille vakaa kasvuympäristö ja minimoida politiikkariskit. Näin varmistamme, että Suomi on houkutteleva valinta kansainväliselle pääomalle, sijoittajille, osaajille ja uudistuville yrityksille.
Paltan mukaan seuraavalla hallituskaudella tulee muun muassa lisätä TKI-panostuksia, parantaa työnteon kannustimia esimerkiksi ansiotuloverotusta keventämällä ja madaltaa työllistymisen kynnystä kannustinloukkuja purkamalla.
Lue lisää