Pääministeri Petteri Orpo nimesi vastikään Veli-Matti Mattilan selvityshenkilöksi laatimaan kansallista tiekarttaa datakeskuksista. Tiekarttatyö tarjoaa tärkeän mahdollisuuden vahvistaa datatalouden kasvuedellytyksiä yhdessä datatalouden kasvuohjelman kanssa. Suomi tarvitsee kipeästi uutta kasvua, lisää tuottavuutta ja elinkeinorakenteen monipuolistamista – nyt on aika katsoa pidemmälle.
Veli-Matti Mattila on aloittanut työnsä selvityshenkilönä laatiakseen kansallista tiekarttaa datakeskuksista. Mattilalla on pitkä kokemus digitaalisesta liiketoiminnasta, muun muassa Elisan toimitusjohtajana ja hän on toiminut niin Paltan kuin EK:nkin hallituksen puheenjohtajana.
Tiekartan tavoitteena on lisätä ymmärrystä datatalouden kehityssuunnista sekä sen vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomelle. Lisäksi se tukee vuoropuhelua toimialojen ja julkisen hallinnon välillä sekä rakentaa yhteistä tilannekuvaa. Tiekartta täydentää osaltaan hallituksen datatalouden kasvuohjelmaa, joka kaipaa konkretiaa ja strategista sisältöä sekä ennen kaikkea vauhdittamista.
Palvelualat ovat olennainen osa datatalouden potentiaalia
Tiekartta ei synny tyhjiössä. Suomen talous on jäänyt viime vuosina kasvussa pahasti jälkeen verrokkimaista, ja tuottavuuden kehitys on pysähtynyt. Samaan aikaan maailmankauppa muuttuu – palvelujen osuus kasvaa nopeammin kuin tavarakaupan. Myös aineettomien investointien, kuten tiedon, teknologian ja osaamisen, merkitys taloudellisessa arvonmuodostuksessa kasvaa jatkuvasti.
Suomi tarvitsee kipeästi strategisen kyvyn hyödyntää tätä muutosta – monipuolistamalla elinkeinorakennetta, tukemalla palveluvientiä ja investoimalla osaamiseen, teknologiaan ja dataan. Datavetoiset liiketoimintamallit, tekoälypohjaiset ratkaisut ja uudet palveluinnovaatiot voivat olla ratkaisevassa roolissa, jos edellytykset vain ovat kunnossa. Esimerkiksi lisääntyvää tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta onkin syytä ohjata digitaalisten palveluiden kehitykseen ja tekoälyn käyttöönottoon myös pk-yrityksissä.
Nyt on hetki tarttua tilaisuuteen ja rakentaa sellainen datatalouden toimintaympäristö, joka hyödyttää koko kansantaloutta. Tässä työssä datatalouden tiekartta ja datatalouden kasvuohjelma voivat olla juuri se puuttuva työkalu, jolla kehitys saadaan liikkeelle. Mutta vain, jos niiden näkökulma on riittävän laaja, rohkea ja tulevaisuuteen katsova.
Datakeskukset ovat osa kriittistä infrastruktuuria
Datakeskukset ovat datatalouden fyysinen perusta – ne mahdollistavat pilvipalvelut, tekoälyn laskentaympäristöt, tiedon varastoinnin ja käsittelyn sekä liiketoimintakriittisten sovellusten reaaliaikaisen käytön. Ilman paikallisesti toimivia, tehokkaita ja skaalautuvia datakeskuksia ei synny toimivia digitaalisia palveluita – ei Suomessa, eikä kansainvälisesti.
Datakeskukset ovat myös kasvualusta teknologiakeskittymille ja osaamisverkostoille. Ne houkuttelevat investointeja, työllistävät epäsuorasti laajasti eri toimialoja ja toimivat osana huoltovarmuutta. Siksi on tärkeää, että niiden toimintaympäristöä ei heikennetä esimerkiksi sähköverotuksen kiristyksellä.
Suomella ei ole varaa torjua investointeja, jotka rakentavat uudenlaista infrastruktuuria ja datatalouden ekosysteemiä. Myös datakeskuksista käydään maiden välistä kovaa kilpailua – nyt on tartuttava hetkeen.
Tutustu kirjoittajaan
