Kansainväliset osaajat ovat mahdollisuus palvelualoille – kielitaitokysymykset ovat ratkaistavissa

Palvelualojen työnantajien Paltan, Kaupan liiton ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan yhteinen osaajabarometri toteutettiin keväällä nyt kolmannen kerran (aiemmat mittaukset 2019 ja 2022). Vuoden 2025 barometrissä selvitettiin jäsenyrityksiltä osaajatarpeiden lisäksi muun muassa työnantajien kansainväliseen rekrytointiin liittyviä näkymiä, tukitarpeita sekä havaittuja rekrytoinnin esteitä.

Barometri vahvisti entisestään viestiä siitä, että yksityisille palvelualoille kansainvälisten osaajien saatavuus ja maahanmuuton sujuvuus on äärimmäisen kriittistä. Jo nyt yli puolet EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisista kansalaisista työskentelee Suomessa yksityisissä palveluissa. Vaikka kansainvälisten osaajien osuudet yrityksissä ovat tuoreen barometrin mukaan pysytelleet aiempien vuosien tasolla, niin todennäköisesti tulevaisuudessa yhä useammassa alan työpaikassa on aiempaa enemmän maahanmuuttajataustaista henkilöstöä.

Barometriin vastanneista Paltan jäsenistä 28 prosenttia arvioi ulkomaalaisten osaajien osuuden kasvavan yrityksissään tulevina vuosina ja kolmannes vastaajista tunnisti myös tarpeen osaamisen etsimiselle maan rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisiä rekrytointeja tyypillisesti harkitaan, jos työssäkäyntialueella tarjolla olevien työnhakijoiden osaaminen tai määrät eivät vastaa yritysten tarvitsemaa osaamista.

Yli 60 prosenttia osaajabarometriin vastanneista ilmoitti kielitaidon yrityksessään suurimmaksi esteeksi ulkomaalaisen työvoiman ja kansainvälisten osaajien ja työllistämiselle. Lisäksi mahdolliset työnhakijoiden osaamisen puutteet, työnantajan omat valmiudet palkata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sekä asiakkaiden asenteet nähtiin merkittävinä työllistämisen esteinä.

Barometrin pohjalta voikin todeta, että kansainvälisille osaajille on kyllä tunnistettu tarve alan työpaikoilla, mutta kipuilu kielen kanssa hidastaa ensimmäisten askelten ottamista.

Kielitaito on varmasti todellinen rekrytoinnin hidaste, jos työssä esimerkiksi edellytetään viranomaisten, asiakkaiden tai tuoteturvallisuuden vuoksi sujuvaa kotimaista kielitaitoa. Kielitaito on yrityksille myös kustannuskysymys, koska uuden ylimääräisen työkielen käyttöönotto tarkoittaa muun muassa lukuisten organisaation ohjeistusten ja viestintämateriaalien kääntämistä sekä mahdollisesti oman henkilöstön kielikoulutusta. Työturvallisuus, työyhteisön sosiaalinen kanssakäyminen ja työkulttuuri eivät itsestään muutu toiselle kielelle, vaan ne vaativat strategista päätöstä ja panostuksia.

Toisaalta jos on tahtoa, niin löytyy tiekin. Iso osa kielihaasteesta voidaan ratkoa työpaikoilla ja niiden liiketoiminnan määrittämillä ehdoilla.

Kielihaastetta työpaikoilla voidaan lähteä purkamaan esimerkiksi tarkastelemalla kriittisesti työn todella edellyttämiä kielivaatimuksia. Työtehtävien uudelleen muotoilun avulla tai tiimien kokoonpanoa muuttamalla voi löytyä kokonaisuuksia, joissa työtä voi myös tehdä kehittyvällä kielitaidolla. Alkuun pääsee myös tunnustamalla, että työpaikka voi toimia kielen oppimisen ympäristönä ja kiihdyttämönä.

Ratkaisut kansainvälisten osaajien rekrytoinnin esteisiin löytyvät myös yhteiskunnasta. Osaajabarometriin vastanneet yritykset toivovat tukea erityisesti kielikoulutukseen, työlupaprosessien joustavuuteen ja ammattitaitoisten rekrytointikumppaneiden käyttöön. Yritykset ennen muuta toivovat, että maahanmuuttajien kotouttamista toteutettaisiin Suomessa siten, että ihmiset oppisivat kieltä ja kulttuuria.

Suomessa opiskelee vuosittain kymmeniä tuhansia korkeakouluopiskelijoita, jotka eivät valmistuttuaan halustaan huolimatta löydä reittiä työelämään. Syynä on sekä kotimaisten kielten osaamispuute että työelämäverkoston rajallisuus. Yhteiskunnan vastuulla tulisikin jatkossa olla sen mahdollistaminen, että kaikille kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille tarjottaisiin aina tutkintoon sisältyvä ja kielen osaamista syventävä kotimaisten kielten opintopolku. Samalla vahvistettaisiin opiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan – kielihän on kulttuuriin ja yhteisöihin pääsyn avain.