Oi maamme Suomi, tuo kansainvälisen liikenteen ja logistiikan pussinperä

– Yritysten toiveet Liikenne 12 -suunnitelmaan saavutettavuutemme parantamiseksi

Parlamentaarisesti yhteistyössä laadittavan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on parasta aikaa viimeisteltävänä liikenne- ja viestintäministeriössä. Päivitystyössä tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä Suomen kansainvälisen saavutettavuuden edistämiseksi. Palta ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto peräänkuuluttavat päättäjiltä selkeätä suunnitelmaa maamme läntisten liikenneyhteyksien edistämiseksi. Yhteisesti hyväksytty suunnitelma on välttämätön, jos Suomi haluaa maksimoida mahdollisuutensa saada infrahankkeilleen EU-rahoitusta.

Kun Venäjä aloitti keväällä 2022 hyökkäyssodan Ukrainaa kohtaan, maamme kansainvälinen saavutettavuus heikkeni dramaattisesti. Ennen sotaa Suomea pystyi syrjäisestä sijainnistamme huolimatta esittelemään liikenteellisenä ja logistisena porttina lännen ja idän välillä. Helsinki-Vantaa lentokenttä sijaitsi maantieteellisesti ihanteellisessa kohdassa Euroopan ja Aasian välillä. Satamamme toimivat idän ja lännen transitioliikenteessä ja Suomesta oli suora konttijunayhteys Aasiaan, jossa pystyttiin hyödyntämään maamme lähes samaa raideleveyttä Venäjän kanssa.

Nyt tilanne on täysin toinen. Suomen ja Venäjän välinen raja on lähes kokonaan kiinni, eikä eurooppalaisilla lentoyhtiöillä ole asiaa Venäjän ilmatilaan. Nyt maamme on todellinen liikenteellinen ja logistinen pussinperä kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta, mikä on iso kilpailuhaitta maallemme.

On helppo löytää useita hyviä syitä miksi Suomen kansainvälisen saavutettavuuden parantamisen tulisi kiinnostaa koko pääministeri Petteri Orpon hallitusta, vaikka moni saavutettavuuden parantamiseen liittyvä toimi kuuluukin erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen tontille.

Toimintavarmat ja tehokkaat kansainväliset liikenneyhteydet ovat Suomen talouskasvun elinehto, sillä Suomi on täysin riippuvainen viennistä ja vienti on riippuvainen tuonnista. Maamme kansainvälisten liikenneyhteyksien resilienssiä on parannettava, sillä tällä hetkellä peräti 97 % maamme tavaraliikenteen volyymeistä kulkee meritse. Jos meriliikenne Itämerellä häiriöityy syystä tai toisesta, on sillä vakavia vaikutuksia Suomen talouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämiseen.

Hyvä kansainvälinen saavutettavuus edistää maamme kilpailukykyä, sillä se mahdollistaa nykyisen teollisuuden ja matkailun menestyksen ja kasvun sekä uusien investointien houkuttelun Suomeen. Menestyvän suomalaisen elinkeinoelämän maksamille verotuloilla ja palkoilla ylläpidetään Suomen taloutta.

Hyvät kansainväliset länsiliikenneyhteydet ovat myös sotilaallisen turvallisuuden kannalta tärkeitä. Suomella ja EU:lla on yhteinen tahto kytkeä Suomi vahvemmin länteen logistisesti, jotta tiukan paikan tullessa sotilaallisen avun ja kaluston liikuttelu on sujuvaa.

Palvelualojen työantajat Palta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusteollisuus sekä Destia julkaisivat helmikuussa 2025 yhteisen raportin, jossa yrityshaastattelujen kautta luotiin elinkeinoelämän toimijoiden yhteinen näkemys keskeisimmistä Suomen kansainvälistä saavutettavuutta eri liikennemuodoissa parantavista toimenpiteistä, joita on edistettävä vahvasti jo tämän hallituskauden aikana.

Raportin julkistuksessa median huomio kiinnittyi uutisoinnissa pitkälti yhteen asiaan; Turku-Tukholma silta & tunneli -hankkeeseen. Selvitettävät kiinteät yhteydet Itämeren yli olisivat kaikki useita miljardeja vaativia hankkeita, joita tuskin aivan lähiaikoina ryhdytään rakentamaan. EU-komission liikenneyksikön johdosta on kuitenkin todettu, että Suomella on hyvä olla selvä pitkän tähtäimen visio kansainvälisten liikenneyhteyksiensä kehittämisessä ja että visioon on aivan perustelluista syistä syytä sisällyttää kiinteä yhteys yli Itämeren.

Raideliikenteen osalta hallitus on huhtikuun kehysriihessään tehnyt elinkeinoelämän iloksi päätöksen Rail Nordican eli Pohjolan radan suunnittelusta, jossa suunnitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ruotsista Suomeen vaiheittain ensin Kemiin ja sieltä sitten Ouluun. Eli raideliikenteen osalta hyvää etenemistä tapahtuu jo.

Suomen kansainvälisen lento- ja meriliikenteen osalta yhteisenä toiveena hallitukselle on liikennemuodolta kerättävien ja EU:lta valtiolle tuloutettavien päästökauppatulojen kohdistamisen kyseisen liikennemuodon puhtaan siirtymän edistämiseen ja  kestävien polttoaineiden hintaeron pienentämiseen verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Vaikka verotulojen tai veronluonteisten maksujen yleiskatteellisuus onkin valtion talouden hoidossa yleisesti sovellettu periaate, ei se kuitenkaan estä hallitusta tekemästä rahallisia panostuksia meri- ja lentoliikenteen puhtaaseen siirtymään.

Parlamentaarisesti yhteistyössä laadittavan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on parasta aikaa viimeisteltävänä liikenne- ja viestintäministeriössä. Valmis Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2026-2037 on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.

Liikenne 12 -suunnitelmaluonnoksessa on hyviä kirjauksia asiasta, mutta parannettavaa vielä löytyy. Esimerkiksi tarvittaisiin vielä kirjaus liikenteen päästökauppatulojen kohdistamisesta takaisin liikenteeseen sekä laajempi analyysi kiinteiden liikenneyhteyksien vaihtoehdoista Itämeren ylitse tulevaisuudessa. Suomessa tarvitaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa koordinoitu näkemys maamme läntisten liikenneyhteyksien edistämiseksi.

Liikenne 12 päivitystyö antaa oivan paikan Suomen liikennepäättäjille ja puolueille sopia toimenpiteistä Suomen kansainvälisen saavutettavuuden edistämiseksi. Hyvä suunnitelma on välttämätön, jos Suomi haluaa maksimoida mahdollisuutensa saada hankkeille EU-rahoitusta.