Suomalaiset säästävät ja talous kyntää

Vuonna 2025 Suomen talous kasvaa 1,9 prosenttia. Näin ennusti valtiovarainministeriö kesällä 2023. Suomen talouden kasvunäkymä on kuitenkin sittemmin pienentynyt ennuste ennusteelta. Tällä hetkellä kasvuennusteet ovat kuluvalle vuodelle enää prosentin, jos sitäkään. Reippaampaa kasvua odotetaan taas ensi vuodelle.  

Rahapolitiikan kiristäminen onnistui tavoitteessaan vähentää kokonaiskysyntää. Hintojen nousu taittui Suomessa jo hyvän aikaa sitten. Korkojen laskusta ja ostovoiman kasvusta huolimatta vahvempi suhdannekäänne on kuitenkin antanut odottaa itseään. Erityisesti kotimainen kysyntä on ollut heikkoa.

Suomen BKT ja kysyntäerien kasvukontribuutiot

Viennin kasvukontribuutio on jo viimeisen vuoden ajan ollut positiivinen. Vaikka vientikään ei ole kehittynyt erityisen vahvasti, suhdanteen heikkous selittyy nimenomaan kotimaisella kysynnällä. Myös tuonnin “positiivinen kasvukontribuutio” kertoo käytännössä kotimaisen taloudellisen aktiviteetin vähäisyydestä. Iso osa investoinneista ja kulutuksesta (myös osa viennistä) on tuontia.

Kotimaiseen kysyntään vaikuttaa sekä julkinen että yksityinen rahankäyttö. Kotitaloudet ovat kuitenkin kotimaisen kysynnän varsinainen moottori. Kun julkisessa rahankäytössä ei ole kasvuvaraa, pikemminkin päinvastoin, yksityisen sektorin merkitys korostuu entisestään.

Korot ovat jo puolittuneet huipustaan ja ostovoima on lähtenyt kasvuun. Talouden perustekijöiden vahvistuminen ei ole kuitenkaan näkynyt toivotusti, eikä ehkä aivan ennustetustikaan, taloudellisen aktiviteetin piristymisenä. Viimeaikaisissa ennusteissa arvioita yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista on jatkuvasti reivattu alaspäin.

Kotitaloussektorin säästäminen ja investoinnit suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin

Kotitalouksien säästämisaste nousi äkisti koronapandemian alettua, kun kulutusmahdollisuudet vähenivät. Pandemian väistyttyä säästäminen jäi kuitenkin aikaisempaa korkeammalle tasolle ja lisääntyi viime vuonna edelleen.

Kotitaloussektorin säästäminen ei ole näkynyt investointeina, eli käytännössä rakentamisena. Velkaa ei ole otettu ja rahoitustase on vahvistunut, varallisuutta kerryttämällä tai velkoja vähentämällä. Kotitaloussektorin ylijäämä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on nyt poikkeuksellisen suuri. Samalla julkisen talouden tulot ovat kutistuneet ja alijäämä kasvanut.

Kotitaloussektorin nettoluotonanto suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin

2000-luvun keskimääräisellä säästämisasteella suomalaiset kotitaloudet olisivat kuluttaneet pelkästään edellisen 12 kuukauden aikana noin 5,3 miljardia euroa nähtyä enemmän. Kun lisäksi huomioi historiallisen vähäisen velanoton, ei ole ihme, jos talous kehittyy verkkaisesti ja työllisyys mataa.

Kotitalouksien lisääntynyt säästäminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Vastaavaa on havaittavissa Euroopan maissa yleisesti. Samanaikainen investointien romahtaminen ei kuitenkaan ole Euroopan laajuinen ilmiö. Säästämiseen, kulutukseen ja investointeihin vaikuttaa moni asia, eikä vähiten korot, mutta yksi keskeinen tekijä, ja kulutuksen pidäke, on luottamus. Tai sen puute.

Euroopassa kuluttajien luottamus on pysytellyt alamaissa romahdettuaan vuonna 2022. Sota ja Euroopan talouden näköalattomuus ovat lisänneet epävarmuutta, mikä näkyy rahankäytön varovaisuutena.

USA:ssa, jossa luottamusilmapiiri ei vuonna 2022 heikentynyt vastaavasti kuin Euroopassa, kotitalouksien kulutus on ollut vahva suhdanteen ajuri, mikä on tukenut talouskasvua ja työllisyyttä.

Taloudellinen päätöksenteko on inhimillistä toimintaa, jossa psykologisilla tekijöillä on keskeinen merkitys. Ilman luottamusta raha ei liiku ja paremmat ajat lykkääntyvät aina hamaan tulevaisuuteen. Toisaalta, kun luottamus palautuu ja vahvistuu, voivat talouden rattaat pyörähtää liikkeelle yllättävänkin nopeasti. Ja optimistisesti ajateltuna, kai jonkin positiivisenkin yllätyksen on joskus realisoiduttava. Ehkä ensi vuonna kasvu ylittää odotukset ja talousennusteita korjataan vaihteeksi ylöspäin.