Suomi on monessa maailman huippua – myös digitaalisesti. Suomalaisen osaamisen ja digiviennin mahdollisuuksia pitäisi kuitenkin hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä paremmin, sanoo Paltan digityöryhmän puheenjohtaja, Schenkerin Head of Digital Transformation -roolissa Euroopan alueella toimiva Samuli Salmela.
Miltä näyttää digitaalinen tulevaisuus ja miten Suomen kannattaisi valmistautua tähän? Muun muassa tätä on pohdittu viime kuukausina Paltan jäsenistöstä koostuvassa digityöryhmässä, jonka tavoitteena on digitalisaation kehitystarpeiden konkretisointi ja Paltan linjausten valmistelu digitalisaation edistämiseksi. Pyysimme Salmelaa avaamaan niin digitalisaation nykytilaa kuin tulevaisuuden todennäköisiä kehityskulkuja sekä kertomaan näiden vaikutuksista suomalaiselle elinkeinoelämälle ja palvelualoille.
Tekoäly on apuna yhä useammassa työssä
– Keinoälyn isoa murrosta eletään nyt ja sen käyttö demokratisoituu, Salmela toteaa.
Tähän asti tekoäly on ollut lähinnä data-analyytikkojen ja muiden vastaavien ammattiryhmien käytössä, mutta sen hyödyntäminen on mahdollista yhä pienemmille toimijoille ja yhä helpommin esimerkiksi Chat GPT:n myötä. Tässä piilee tärkeä mahdollisuus myös digitalisaation synnyttämään tuottavuusloikkaan, Salmela avaa.
Schenker hyödyntää keinoälyä esimerkiksi asiakaspalvelussa. Keinoälyn avulla muun muassa luokitellaan yritykseen tulleita samankaltaisia viestejä ja muodostetaan siten kuvaa yleisimmistä kysymyksistä sekä tehdään muita yhteenvetoja. Lisäksi tekoälyllä on iso rooli logistiikan optimoinnissa, jotta esimerkiksi kuormat saadaan täytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja samalla ilmastoystävällisemmin. Kone pelaa tetristä ihmisen puolesta, Salmela havainnollistaa.
Metaversumi luo mahdollisuuksia
Metaversumi luo yrityksille uusia mahdollisuuksia ja sitä voi hyödyntää monipuolisesti eri toimialoilla. Virtuaalitodellisuudesta ja sinne luoduista fyysistä maailmaa tarkasti jäljittelevistä digitaalisista kaksosista on hyötyä esimerkiksi koulutustilanteissa ja simuloinneissa.
– Voimme simuloida hyvinkin monimutkaisia asioita, vaikkapa terminaalin tai varaston tavaravirtoja. Virtuaalitodellisuudessa voidaan myös kouluttaa esimerkiksi vaaratilanteiden kohtaamista turvallisesti, ja tätä hyödynnetään jo nyt Schenkerillä trukkikoulutuksissamme, Salmela sanoo.
Tulevaisuuden metaversumia ja muita ratkaisuja kohti siirryttäessä myös datamäärät kasvavat ja tarvitaan nopeaa ja tehokasta tiedonsiirtoa. Suomen digi-infra kuten 5G-verkkojen ja 6G-verkkojen kehitys pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin, mikä on myös yksi Suomen valttikorteista. Tästä kannattaa pitää huolta myös tulevaisuudessa. Paltan mukaan seuraavalla hallituskaudella tuleekin edistää kiinteää ja langatonta laajakaistaverkkoa tasapuolisesti ja markkinaehtoisesti. Lisäksi laajakaistarakentamisen luvitus tulisi digitalisoida ja luoda sille yhden luukun lupajärjestelmä.
Digitaalinen siirtymä vauhdittaa vihreää siirtymää
Digitaalisten ratkaisujen hiilikädenjälkipotentiaali eli positiivinen ilmastovaikutus on merkittävä. Tiivistettynä hiilikädenjäljellä tarkoitetaan sitä, kun yrityksen tuote tai palvelu mahdollistaa päästövähennyksiä asiakkaalle. Paltan Gaia Consultingilla teettämän selvityksen mukaan esimerkiksi logistiikkaa optimoivat digitaaliset palvelut ja virtuaalikokousten mahdollistaminen luovat Suomessa noin 42 000 hiilidioksiditonnin päästösäästöt vuosittain, mikä vastaa 21 000 lentomatkaa New Yorkista Lontooseen ja takaisin. Muun muassa näin digitaaliset ratkaisut tuottavat positiivista hiilikädenjälkeä.
– Päästösäästöjä voidaan saavuttaa myös rakentamalla tarkkoja digitaalisia testiympäristöjä fyysisten sijaan. Esimerkiksi tuotantolaitoksesta voidaan ennen rakentamista luoda digitaalinen kaksonen, ja siten jo ennen rakentamiseen ryhtymistä kuka tahansa voi kävellä laitoksen käytävillä ja konehuoneissa virtuaalisesti. Samaan aikaan on totta kai tärkeää kehittää digiteknologioita entistä ympäristöystävällisemmiksi ja vähäpäästöisemmiksi, Samuli Salmela sanoo.
Geopolitiikka mullistaa vanhat arvoverkostot
Geopolitiikan muuttumisen ja maailmantalouden blokkiutumisen myötä tuotannon ulkoistamiset eivät välttämättä näytä enää yhtä houkuttelevalta kuin aikaisemmin. Palveluita haetaan erityisesti Venäjän, ja kasvavasti myös Kiinan ulkopuolelta.
– Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa digivientiään. Meillä on hyvää osaamista, ketterän kehittämisen kulttuuria ja teknologisia ratkaisuja, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi viennille Yhdysvaltoihin.
Yhdysvallat on jo nyt jo Suomen palveluviennin merkittävin markkina, jonne myytiin vuonna 2021 Suomesta palveluita kuuden miljardin arvosta. Yhteensä palveluita viedään Suomesta maailmalle noin 30 miljardin edestä vuosittain. Suurin yksittäinen vientierä ovat ICT-palvelut.
Suomen potentiaali voidaan valjastaa entistä paremmin
Salmelan mukaan Suomen valttikortit digikehityksessä voidaan valjastaa entistäkin paremmin maamme kasvun vauhdittamiseen. Tärkeä ratkaisu on digiosaamisen kehittäminen.
– Tarvitsemme tällä hetkellä osaajia työskentelemään sellaisten teknologioiden parissa, joita ei ollut edes olemassa vielä kaksi vuotta sitten. Kyky oppia uutta on avainasemassa.
Digiosaamisen vaatimukset kasvavat käytännössä kaikissa töissä ja tehtävissä. Digitaitoja tulee kehittää työnkuvista riippumatta. Myös dataymmärrystä ja datalukutaitoa tarvitaan entistä enemmän.
Kaikista tärkeimmäksi ratkaisuksi ja palvelukseksi Suomelle Salmela nostaa kuitenkin rohkeuden. Suomen tulisi löytää rohkeampi kansallinen itsetunto korkean digiosaamisen ja digiratkaisujen yhteiskuntana.
– Digitaalisten palveluiden markkina kasvaa. Suomalaisella osaamisella on paljon tarjottavaa maailmalle, ja voisimme viedä ulkomaille digipalveluita entistä rohkeammin.
Tuottavuus kasvuun digitalisaatiolla = Palvelus Suomelle
Tuottavuutta voidaan Suomessa kohentaa myös digitalisaation avulla. Suomi on jäänyt tuottavuudessa jälkeen keskeisiä kilpailijamaitaan kuten Ruotsia. Taustalla on muun muassa se, että Ruotsi panostaa enemmän tuottavuusparannuksiin, kuten ICT-laitteisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) ja muihin henkisiin omaisuustuotteisii kuten ohjelmistoihin. TKI-toiminnan panostuksia tuleekin seuraavalla hallituskaudella kohdentaa nykyistä enemmän digitaalisiin palveluihin, sisältöihin ja muihin aineettoman omaisuuden oikeuksiin.
Ratkaisuja digitaalisen ja vihreän siirtymän sekä tuottavuuden vauhdittamiseen on jo nyt saatavilla, mutta niiden hyödyntäminen yritysten kilpailuedun rakentamisessa ei toteudu täysimääräisesti, eikä nykyinen toimintaympäristö ei kannusta siihen. Teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä tulee edistää esimerkiksi tähän kannustavan verovähennyksen avulla. Se on palvelus Suomelle.
Lue lisää Paltan hallitusohjelmatavoitteistaKuva: Leena Koskela
