Paltan maaliskuussa julkistettu biodiversiteettiselvitys tähdentää biodiversiteetin olevan osa kestävää liiketoimintaa. Hirsala Golfille ja Loci Maisema-arkkitehdeille lajien kirjon moninaisuuden tukeminen on lähtökohta ja osa identiteettiä.
Hirsala Golf Kirkkonummella ja helsinkiläinen Loci Maisema-arkkitehdit tekevät juuri sitä, mitä Paltan teettämä selvitys pitää edelläkävijöiden roolina: ottavat arjen työssä luontovaikutukset vahvasti huomioon ja tukevat luonnon monimuotoisuutta käytännön ratkaisuissa. Kun Paltan selvitys muistuttaa ennakoivan biodiversiteettityön olevan viisasta varautumista, kiinteä osa kestävän liiketoiminnan suunnittelua sekä välttämätön pohja ihmiskunnan hyvinvoinnille ja talouden kestävälle kehitykselle, Hirsala Golfille ja Loci Maisema-arkkitehdeille se on kouriintuntuvaa työtä.
Hirsalassa biodiversiteettityötä tehdään arjessa esimerkiksi asentamalla linnunpönttöjä väylien reunuspuihin, muuttamalla golfkentän hiekkaisia bunkkereita ympäristöystävällisempään suuntaan ja istuttamalla vuosittain meritaimenta puroon. Locissa työskentelevät maisema-arkkitehtuurin asiantuntijat puolestaan varjelevat rakennetun ympäristön viheralueita kasveineen, eläimineen ja hyönteisineen päivätyökseen jo suunnittelupöydillä ja perustelevat tottuneesti valintojaan asiakkaille.
Yrityksen identiteetti voi pohjata luontoarvoihin
– Luonnossa liikkuminen on tärkeä osa golf-kokemusta. Biodiversiteetin ylläpitäminen ja ympäristövastuullisuus kuuluvat luontaisesti Hirsalan brändiin ja identiteettiin. Haluamme olla näissä asioissa edelläkävijä, sanoo Hirsala Golfin kenttämestari Janne Lehto. Hän on Pohjoismaiden ensimmäinen Master Greenkeeperja voi lisätä nimensä perään osaamisestaan kertovat kirjaimet MG.
Hirsala Golf on onnistunut biodiversiteettityössään upeasti. Siitä kertoo jo se, että 65 hehtaarin monimuotoisella luontoalueella viihtyvät lukuisat eläinlajit, niin nisäkkäät, matelijat, linnut kuin hyönteiset. Lajien kirjo näkyy myös asiakkaille eli golfaajille. Alueella käyskentelevät hirvet ja peurat, ja onnekkaat saattavat nähdä vilauksen myös ilveksestä tai mäyrästä.
– Nisäkkäiden lisäksi täällä viihtyvät matelijat kuten kyyt ja rantakäärmeet. Lintuja on paljon: tikkoja, palokärkiä, rastaita, haarapääskyjä, meriharakoita, töyhtöhyyppiä, telkkiä, kalatiiroja… Lammissa puolestaan viihtyvät sinisorsat ja joutsenet. Joutsenpari palaa paikalle vuosittain.
Hirsala on Suomen ensimmäinen kansainvälisen GEO-ympäristösertifikaatin saanut golfkenttä. GEO Foundationin sertifikointi kertoo kestävän kehityksen huomioon ottavavasta toiminnasta. Kyseinen sertifikaatti on myönnetty Hirsalalle jo useita kertoja, ja kenttä on myös valittu maailman viiden vihreimmän kentän listalle. Viime vuonna Hirsala nostettiin maailman sadan kestävimmän golfkentän joukkoon, ja se on palkittu lisäksi Suomen Golfliiton ympäristöpalkinnolla useita kertoja.
Suunnitteluyötä arvoperusteisesti
Loci Maisema-arkkitehdit ei ole suunnitellut Hirsalan kenttää, mutta sen tavoitteena on niin ikään luonnon monimuotoisuus kussakin työn alla olevassa kohteessa. Vaikeusastetta lisää se, että kyse on usein kaupunkiympäristöstä. Locin ammattietiikkaan kuuluu tuoda esille luonnon kannalta parempia vaihtoehtoja. Kun yrityksen ammattilaiset tekevät luontoarvoja kunnioittavaa ja kestävää suunnittelua, ei ole tavatonta, että laatu saattaa mennä jopa voiton edelle.
– Haasteenamme on ihmisen tekemän ympäristön ja luonnon sovittaminen yhteen tarkoituksenmukaisella ja luonnon kannalta kestävällä tavalla. Meille bisnes ei ole itseisarvo, vaan haluamme voida olla ylpeitä töistämme. Toimintamme ei ole kvartaalitaloutta, jossa tuotamme suunnittelua vaan teemme työtämme arvoperusteisesti, sanoo Locin johtava suunnittelija, maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi.
Kuusiniemimuistuttaa maisema-arkkitehtien työn jättävän ympäristöön kauaskantoiset jäljet. Työn tulee olla laadukasta sekä tuottaa toimivia ja viihtyisiä ympäristöjä, joissa rakentaminen jopa lisää resursseja niin luonnolle kuin ihmisille.
Locin asiakaskuntaa ovat ammattimaisen rakentamisen toimijat kuten kaupungit ja kiinteistösijoitus- ja vakuutusyhtiöt. Yrityksen maisema-arkkitehtuurin asiantuntijat saavat eteensä kaupunkien yleisten alueiden suunnitteluun, maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä töitä sekä pihasuunnittelutehtäviä. He ottavat niissä lähtökohtaisesti huomioon ekologisen kestävyyden, sillä ymmärrys ekosysteemeistä kuuluu jo koulutuksen perustaan. Haasteena on usein alueiden pirstaleisuus ja tiivistyvä kaupunkirakenne. Mitä enemmän tiivistetään, sitä tärkeämpää luonnon ja rakennetun ympäristön yhteensovittaminen on.
– Meille on ammattieettisesti merkityksellistä, että kaikkia lajeja huomioidaan, mutta usein asiakkaiden tavoitteissa ihmisten tarpeet menevät edelle. Viherpesu ei ole kestävä ratkaisu. Monimuotoisuus olisi pitkän päälle viisaampaa eikä sitä pitäisi nähdä kalliina vaihtoehtona, Pia Kuusiniemi sanoo.
Kentänrakennusta luonnon ja eläinten ehdoilla
Janne Lehto kertoo Hirsala Golfin ottaneen luontoarvot huomioon jo golfkentän ja sen ympäristön suunnittelussa. Rakentaminen alkoi vuonna 2005. Alue tarjosi monipuolisen lähtökohdan mäntykangasmetsineen, lehtomaisine kangasmetsäalueineen, kallioineen ja soineen. Puustoa ja muita luonnon elementtejä säilytettiin mahdollisimman pitkälle, myös eläimistön luontaiset kulkureitit huomioiden. Esimerkiksi peuralauma ja oravat säilyttivät näin tutun ympäristönsä. Alueen itäpuolella virtasi puro jo luonnostaan, mutta lisäksi kentälle rakennettiin lampia.
– Kesäisin ilma on täynnä eri lintulajien ääniä, sillä lammet ja kosteikot houkuttavat linnustoa. Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston tutkija laski Hirsalassa olevan 51 lintulajia. Kasvilajeja oli 128 ja nisäkäslajeja 14. Myös matelijat, sammakkoeläimet, perhoset ja maakiitäjät kartoitettiin. Viime vuonna Hirsalassa tutkittiin vesistöjen monimuotoisuutta, ja parhaillaan selvitämme hyönteisten viihtymistä alueella. Teemme yhteistyöstä WWF Suomen, Suomen Mehiläishoitajain Liiton ja Uhanalaisten hyönteisten suojeluyhdistyksen kanssa, Janne Lehto kertoo.
Jokainen Hirsala Golfin 18 väylästä on merkitty jonkin eläinlajin tai kasvillisuustyypin mukaan. Viime vuonna Hirsalassa merkattiin neljä hehtaaria kokonaisalasta luonnonsuojelualueeksi. Biodiversiteetti ja varsinainen liiketoiminta kulkevat sujuvasti käsi kädessä, sillä vuonna 2007 avautunut kenttä tunnetaan kansainväliset laatukriteerit täyttävänä championship-tason kenttänä, jonka viheriöt ovat huippukunnossa.
Ympäröivän luonnon monipuolisuus ilahduttaa sekä pelaajia että henkilökuntaa. Esimerkiksi huoltohallin vierustalla kasvavat suuret haapapuut, pähkinäpensaat ja valkovuokot ovat Lehdolle ja hänen kentänhoidon kollegoilleen mieleen.
Kompensointi ei välttämättä palauta poistuneita lajeja
Maisema-arkkitehtuuri sovittaa yhteen erilaisia intressejä, muistuttaa Loci Maisema-arkkitehtien Pia Kuusiniemi. Lähtökohta voi olla muutakin kuin Hirsala Golfin tapainen vehreä alue. Työt liittyvät yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. Silloin tällöin suunnitelmat tehdään keskelle kaupunkia tai teollisuusaluetta, jossa ei ole puun puuta. Onneksi monet kaupungit ovat ottaneet ympäristöarvot strategioihinsa, ja kaikkia kaupungin suunnittelutavoitteita voivat tällöin ohjata kokonaisheikentämättömyys ja kompensaatio. Luonnon monimuotoisuudelle aiheutettu haitta on korvattava, tosin se voidaan tehdä myös muualla kuin kohteessa, jossa se aiheutettiin.
– Kompensointi on viimeinen keino. Siinä yritetään palauttaa ja luoda keinotekoisesti luontotyyppejä, simuloida niitä. Mutta se ei koskaan vastaa alkuperäistä. Ajatellaan vaikka lepakoita, jotka lähtevät rakentamisen alta. Vaikka elinympäristöä kuinka kompensoidaan, tuodaan uutta multaa ja kasveja, puiden kasvamiseen menee jopa vuosikymmeniä eivätkä lepakot välttämättä koskaan palaa. Ylipäätään eläinlajien reiteille rakentaminen on aina riski. Ne eivät odota vuosikymmentä tai jopa pidempään, että alueen luonto tarjoaisi suojaa. Kun tutut reitit katkeavat, laji siirtyy muualle. Helpointa on palauttaa pölyttäjät. Se onnistuu, jos uudistettuun maisemaan voidaan istuttaa nopeakasvuista niittyä tai tuoda valmista kasvillisuusmattoa.
Sertifiointi on oikea askel, mutta sitoutuminen unohtuu
Viime vuosina rakentamisen saralla suhteessa luontoon on tapahtunut ilahduttava käänne. Kiinteistösijoitusyhtiöt ovat ottaneet kasvavasti käyttöön BREEAM-ympäristösertifikaattijärjestelmän. Hankkeet alkavat monimuotoisuuden arvioinnista ja yritys sitoutuu monimuotoisuustavoitteisiin.
Pia Kuusiniemi nostaa esiin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan toimitalon Kalasatamassa. Se on hyvä esimerkki rakentamisesta teollisuusalueelle, jossa ei ollut säilytettävää luontoa ja johon onnistuttiin saamaan BREEAM Excellent -tason rakennus. Loci suunnitteli rakennuksen katolle ja terasseille toisistaan poikkeavia elinympäristöjä hyönteisille ja pölyttäjille. Teema-alueet jäljittelevät hiekka- ja sorarantaa, linnoitusketoa ja nummea. Viherkatolle ja terasseille istutettiin taimia yhteensä lähes 60 000 kappaletta. Esimerkiksi varjoterassille tuotiin mustikkatyypin kunttaa, saniaisia, lehtokuusamaa ja metsäruusua.
Vuoden Ympäristörakenne 2022 eli Vantaan Tikkurilankosken puistoalueet on sekin kohde, jossa näkyy Locin kädenjälki. Haasteena oli Kuusiniemen mukaan se, että alueella oli luontoarvoja, muttei ihmisten virkistysarvoja. Suunnitelmassaan Loci säästi lähes kaikki suuret puut ja istutti uusia. Joen pato purettiin ja alueelle tehtiin uudet sillat. Rantaa saatiin ihmisten käyttöön. Syntyi laadukasta julkista ulkotilaa, leikkipaikka ja kalastusmahdollisuuksia.
Kuusiniemi toivoo, että rakentamista tuottavat toimijat sitoutuisivat biodiversiteetin säilymiseen myös rakennushankkeen valmistuttua. Monimuotoisuus ei saisi olla vain keino saada lupaprosessi eteenpäin.
– Suurin riski on sitoutumisen puute. Tämä koskee niin rakennuttajia, tiloja käyttäviä organisaatioita kuin kiinteistöjen kunnossapitoa. Viheralueita ja istutuksia ei saisi jättää kuivumaan vaan niitä tulisi hoitaa sitoutuneesti vuosikymmenien ajan siten, että alue säilyy vihreänä ja ihmisen ja luonnon yhteiselo saumattomana.
Positiiviseen hiilikädenjälkeen ruohonjuuritasolta
Hirsala Golfin koko toimintaidea liittyy ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Se on kiinnostunut hiilijalanjäljestään ja energiankulutuksestaan ja pyrkii kaikin tavoin niiden pienentämiseen. Hirsalan viheriöt ovat huippukunnossa muun muassa siksi, että muutama vuosi sitten käyttöön otettiin robottileikkurit. Polttomoottorikäyttöisiin leikkureihin verrattuna ne alentavat hiilijalanjälkeä 90 prosenttia. Samalla pelimukavuus parani, sillä karheikot ovat entistä lyhyempiä.
– Käytössämme on 38 robottileikkuria. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali ja pyrimme positiiviseen hiilikädenjälkeen monin tavoin. Olemme saaneet esimerkiksi energiankulutusta alennettua optimoimalla. Meillä on kaksi suurta aurinkopaneelijärjestelmää, jotta olisimme kesäkaudella omavaraisia sähköntuotannossa. Talvella klubitalon ylläpitolämmityksessä käytössä on OptiWatti-älyjärjestelmä ohjaamassa lämmitystä energiatehokkaasti.
Hirsala Golfilla on niin runsaasti uraauurtavaa tietoa, että se päätti tehdä parhaiden käytäntöjen oppaan. Janne Lehdon mukaan golfkentillä tehdään paljon hyviä asioita luonnon hyväksi. Hirsala haluaa levittää tutkittua tietoa kannattavista toimintatavoista ja johtaa koko alaa luonnon monimuotoisuutta arvostavaan suuntaan.
Teksti Liisa Joensuu
Kuva Hirsala Golf
