Työtaisteluiden Suomi-Ruotsi-maaottelu päättyi 48–2 ruotsalaisyritysten eduksi, kun katsotaan tuoreimpia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiä vuoden 2021 tilastoja. Kun Ruotsissa käytiin kaksi työtaistelua, Suomessa toimeenpantiin 48 työtaistelua ja työtaistelun uhkaa. Toteutuneista lakoista jopa 95 prosenttia oli Suomessa laittomia, kirjoittavat Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas ja Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri alunperin Kalevassa 26.1. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Työtaisteluoikeus itsessään on tärkeä osa yhteiskuntaamme ja työmarkkinoiden reiluja pelisääntöjä, mutta nykytilanne on Suomen kannalta kestämätön. Yli 70 vuotta vanha työrauhalainsäädäntömme on jäänyt auttamattomasti ajastaan jälkeen.
Ison ongelman muodostavat laittomat lakot ja niistä langetettavat mitättömät sakot. Kuten vuoden 2021 tilastoista huomataan, työtaisteluista ylivoimaisesti suurin osa oli laittomia. Laittomia lakot ovat esimerkiksi silloin, kun sopijaosapuolten yhdessä solmima työehtosopimus on voimassa, mutta silti sopimusta vastaan kohdistetaan työtaistelutoimenpiteitä. Ne aiheuttavat yrityksille merkittäviä vahinkoja ja horjuttavat niin asiakkaiden kuin sijoittajien luottamusta. Silti laittomiin työtaisteluihin osallistuneiden ammattiliittojen niistä maksamat sakot ovat mitättömiä, käytännössä usein korkeintaan vain muutamia tuhansia euroja. Lisäksi yksittäisille laittomaan lakkoon osallistuneelle työntekijälle ei synny lainkaan vahingonkorvausvelvollisuutta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa laittomista lakoista ei ole vahingonkorvausvelvollisuutta.
Ongelmia aiheuttavat myös poliittiset lakot ja tukilakot, jotka ovat meillä laajemmin sallittuja kuin missään keskeisessä kilpailijamaassamme. On selvää, että ihmisillä on oltava oikeus työtaisteluun ja oikeus ilmaista poliittisia mielipiteitään. Poliittisten ja tukilakkojen seuraukset voivat kuitenkin olla kohtuuttomia työnantajille, jotka eivät todennäköisesti edes voi millään tavalla vaikuttaa lakon kohteena olevaan aiheeseen. Näihin lakkoihin osallistumisen oikeutta tulisi meillä voida rajoittaa kuten muissakin Pohjoismaissa, joissa esimerkiksi poliittisten lakkojen kestoa on rajoitettu.
Yritysten vakaudella on suuri merkitys – on voitava luottaa siihen, että palvelutuotanto ja yritystoiminta eivät kohtaa kohtuuttomia työtaisteluita.
Työtaistelut aiheuttavat haittaa laajasti eri toimialoilla, myös työvoimavaltaisilla palvelualoilla. Yksityiset palvelut työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa ja ovat luoneet leijonanosan uusista työpaikoista 2000-luvulla, yhteensä yli 330 000 uutta työpaikkaa. Yritysten vakaudella on suuri merkitys – on voitava luottaa siihen, että palvelutuotanto ja yritystoiminta eivät kohtaa kohtuuttomia työtaisteluita. Muuten pahimmassa tapauksessa käy niin, että asiakkaat siirtyvät ostamaan palvelut maista, joissa palveluntuotanto pelaa. Se tarkoittaa, että työ ja työpaikat ovat vaarassa siirtyä Suomesta pois.
Onneksi hyväksi todettuja ratkaisujakin löytyy helposti kääntämällä katse naapurimaihin. Säädetään siis seuraavalla hallituskaudella laittomaksi todettaville työtaisteluille vahingonkorvausvelvollisuus, ulotetaan se myös työntekijöihin ja tuodaan poliittisia ja tukilakkoja koskevat rajoitukset muiden Pohjoismaiden tasolle.
Emilia Kullas
johtaja
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
Minna Ääri
johtaja, työmarkkinat
Palvelualojen työnantajat Palta
Kannustava kasvuympäristö palveluille = Palvelus Suomelle
Suomi menestyy palveluiden avulla. Epävarmassa maailmassa Suomen tulee luoda palvelualoille vakaa kasvuympäristö ja minimoida politiikkariskit. Näin varmistamme, että Suomi on houkutteleva valinta kansainväliselle pääomalle, sijoittajille, osaajille ja uudistuville yrityksille. Siksi seuraavalla hallituskaudella tulisi muun muassa käynnistää työrauhajärjestelmän kokonaisuudistus.
Lue lisää Paltan hallitusohjelmatavoitteista