09.11.2020 -

Maailman muuttaja – VTT ratkoo tulevaisuuden haasteita

, , ,

Projekti maksoi itsensä takaisin viidessä päivässä, toi miljoonasäästöt ja vähensi valtavasti päästöjä.

Näin kuvailee Paltan puheenjohtajanakin toimiva VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara tutkimuskeskuksen tekemää tekoälyä hyödyntänyttä projektia, jossa analysoitiin tehtaan logistiikkaketjuja.

VTT:n tehtävänä on edistää tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä ja kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yritysten ja tutkijoiden yhteistyö onkin suuressa roolissa, kun Suomi ja koko maailma pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa auttavat innovaatiot ovat olleet VTT:n agendalla jo pitkään, mutta viime vuosina kiinnostus aihetta kohtaan on räjähtänyt.

– Käytännössä jokainen firma miettii nyt vähähiilisyyttä. Se on myös kilpailuetu, Vasara iloitsee.

Skaalautuvaa ilmastotyötä

Uraauurtavista ilmastoinnovaatioista ei ole hyötyä, jos niitä ei saada käyttöön. VTT:n tehtävänä onkin ratkaisujen keksimisen lisäksi selvittää, miten tutkimuksella voidaan vauhdittaa uusien kestävien liiketoimintamallien syntyä.

– On löydettävä tehokkaat ja kilpailukykyiset keinot ratkaisujen kaupallistamiseen. Tässä tulemme yritysyhteistyöhön, Vasara toteaa.

Hän kuvailee VTT:n auttavan yrityksiä kolmella tavalla: kertomalla, mikä kaikki on jo tieteen ja teknologian keinoin mahdollista, auttamalla yrityksiä soveltamaan ratkaisuja omaan toimintaansa ja tukemalla innovaatioiden kaupallistamisessa.

VTT:n kehittämän teknologian ansiosta esimerkiksi kananmunan valkuaisproteiinia voidaan jatkossa tuottaa ilman kanaa. Tuotanto soveltuu myös teollisen mittakaavan tuotantoon. Valkuaisproteiinikilon tuotantokustannuksen on arvioitu jäävän alle 10 euron, mikä on kilpailukykyinen hinta kananmunaproteiinin tuotantoon verrattuna. Samalla munanvalkuaisen proteiinin tuottaminen tehtaassa voi tuottaa jopa noin 75 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja kuin kanan kasvatus.

Ilman rahoitusta ei uusia innovaatioita synny. Suomessa panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin laahaavat kilpailijamaita kuten Ruotsia jäljessä, mikä vaikuttaa negatiivisesti myös tuottavuutemme kasvuun.

Vasaran mukaan EU:n elpymisrahoja tuleekin käyttää tki-rahoituksen lisäämiseen sekä kohdentamiseen palvelualoille elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi, kuten Palta on esittänyt.

– Osaamiseen panostaminen on ollut aina se strategia, jolla Suomi on noussut, jo toisen maailmansodan jälkeen sotakorvausten saattelemana. Sama olisi pitänyt saada onnistumaan heti finanssikriisin jälkeen. Sen sijaan tki-panoksemme alkoivat laahata, ja olemme kärsineet talouskehityksen menetetystä vuosikymmenestä. Samaa ei saa päästä toistumaan nyt.

Hyvän mielen työpaikka panostaa jaksamiseen

VTT:llä vastuullisuutta on mietitty paljon myös talon sisällä. Valmisteilla on oma vastuullisuusohjelma, ja VTT aikoo muun muassa hakea YK:n Global Compactin jäsenyyttä. Ympäristövastuun lisäksi toimintaa määrittää muun muassa tieteellinen vastuu kuten tutkimuksen luotettavuus, objektiivisuus ja henkilötietojen turvallinen käsittely.

Tutkimuskeskus on satsannut paljon myös työkulttuuriin ja -hyvinvointiin. VTT nousikin kolmossijalle teknisen alan ihannetyönantajissa Universumin tuoreessa tutkimuksessa, ja sai tänä vuonna ensimmäisten joukossa Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka -tunnustuksen.

VTT:lle vastuullisuus työnantajana merkitsee laajaa palettia, kuten rekrytointien mahdollisimman objektiivista toteuttamista, työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja diversiteetin edistämistä sekä työhyvinvoinnista huolehtimista. Erityistä huomiota kiinnitetään jaksamiseen.

– Valmennamme esihenkilöitä, seuraamme työntekijöiden vointia, puutumme ajoissa ja tarjoamme koulutusta työntekijöille. Lisäksi VTT:läisillä on käytössään muun muassa digityökaluja oman hyvinvoinnin tueksi, Vasara kertoo.

Digitalisaatio ei ole pelkkiä bittejä, vaan ajattelutavan muutos

Palvelualoilla uudistuminen ja innovaatiot lähtevät vahvasti digitalisaatiosta, joka on myös alkuvuonna julkaistun palvelualojen osaajabarometrin mukaan alan yrityksiin merkittävimmin vaikuttava megatrendi. Samalla digitalisaatio on keskeisessä roolissa Suomen nostamisessa jaloilleen koronakriisin jälkeen.

Palvelualoilla on jatkossakin panostettava vahvasti uudistumiseen, Vasara korostaa.

– Digi-innovaatiot ovat ennen kaikkea uudenlaisia liiketoimintamalleja, eivät uusia työkaluja. Emme voi vain siirtää toimintaa paperilta tismalleen samanlaisena digiin. Meidän on luotava aidosti uutta.

Vasaran kaksivuotiskausi Paltan puheenjohtajana päättyy vuodenvaihteessa. Tänä aikana hän sanoo ymmärtäneensä vielä entistäkin paremmin palvelualojen merkityksen.

– Palvelut ovat osa aivan kaikkea toimintaa. Yhteiskunnan rattaat pyörivät palveluiden avulla. Tulevaisuudessa myös palvelualojen huoltovarmuutta on mietittävä yhä tarkemmin, jotta ne ovat entistä kriisinkestävämpiä.

VTT

  • VTT on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani ja yksi Euroopan johtavista tutkimuslaitoksista. VTT:n tehtävä on edistää tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä ja kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
  • Työntekijöitä 2 100
  • Perustettu vuonna 1942.
  • Suomalaisista innovaatioista 27 prosenttia sisältää VTT:n osaamista. Liikevaihdosta 47 prosenttia tulee ulkomailta.

 Yritysvastuusta ja maailmaa muuttavista kumppanuuksista keskustellaan myös huomenna 10.11. FIBS ry:n järjestämässä virtuaalisessa Yritysvastuu nyt! -tapahtumassa. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautumaan pääset täältä.