Ruotsalaisilla on musiikki ja elokuvat, Tanskalla merikuljetukset ja Virolla ICT. Samaan aikaan kun me Suomessa hellimme muistoa Nokia-maailmasta komponentteineen, muu maailma on siirtynyt tavaroiden viennistä myymään toisilleen palveluita. Ja siihen kyytiin pitäisi Suomenkin päästä hyppäämään, mutta hidasta on. Ainakin jos kysytään Tatu Rauhamäeltä. Rauhamäki on elinkeinopolitiikan johtaja Palvelualojen työnantajat Paltassa ja seuraa työssään läheltä Suomen talouden kehitystä.
Mikä meitä hidastaa, Tatu Rauhamäki?
– Yksityisten palveluiden tuottavuuskehitys on ollut tunnistetusti heikkoa ja olemme verrokkimaitamme selvästi jäljessä. Tähän ongelmaan pitää löytää ratkaisuja, sillä Suomi tarvitsee entistä vahvemman palvelutaloussektorin. Julkisen talouden alijäämää ei pystytä korjaamaan vain leikkaamalla, vaan tarvitsemme kipeästi vahvaa talouskasvua.
Yksityiset palvelut tuottavat jo nyt noin 40 % Suomen bkt:stä, eikä suunta ole taittumassa. Talouden palveluvaltaistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi ja siksi kilpailukykyiset palvelut ovat kasvun ja hyvinvoinnin kannalta avainasemassa. Palveluiden osuus tuotannosta ja työllisyydestä tulee kasvamaan entisestään kaikissa kehittyneissä talouksissa. Suomi on vertailumaita 10–15 vuotta jäljessä rakennemuutoksessa tehdasteollisuudesta kohti tietointensiivisiä palveluita.
Erityisesti digitaalisesti toimitetut palvelut ovat kasvun ajuri verrattuna tavaroiden tai muiden palveluiden kauppaan
Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan maailmankaupasta on tullut ja tulee entistä digitaalisempaa ja vihreämpää. Erityisesti digitaalisesti toimitetut palvelut ovat kasvun ajuri verrattuna tavaroiden tai muiden palveluiden kauppaan. Tähän kasvuun Suomen on päästävä huomattavasti vahvemmin mukaan. OECD on peräänkuuluttanut Suomen innovaatiojärjestelmän monipuolistamista sekä kehottanut Suomea investoimaan aineettomaan pääomaan, johon liittyvät investoinnit ovat olleet laskusuunnassa.
– Tarvitsemme Business Finlandille ohjelman, joka jakaisi TKI-tukea myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille, joille vienninedistäminen ei vielä ole ajankohtaista. Yritysten kasvua on tärkeää tukea, eikä vientikriteeri ei saa rajoittaa sitä. Jos yritys pärjää kotimarkkinoilla, lähtee se varmasti hakemaan kasvua myös ulkomailta viimeistään silloin, kun kasvun rajat Suomessa tulevat vastaan.
Hallitus kokoontuu ensimmäiseen kehysriiheensä huhtikuun puolessa välissä. Odotettavissa on leikkauksia ja kipeitä päätöksiä. Jotain positiivistakin toivotaan; monet yritykset odottavat hallitukselta päätöstä TKI-lisärahoituksen kohdentamisesta.
– Kun hallitus huhtikuussa tuskin tekee muita merkittäviä lisäpanostuksia, olisi tässä heikossa taloustilanteessa luontevaa, että lisäpanostus kohdentuisi paremmin myös palveluyrityksiin, jotka tuottavat leijonanosan Suomen taloudesta. Sen sijaan keskusteluissa esillä ollut arvonlisäverokantojen korotuksen mahdollisuus on haitallinen kasvulle ja kasvupotentiaalille myös palvelualoilla. Tässä taloustilanteessa kasvunmahdollisuuksia ja yrittämisen edellytyksiä ei pitäisi lainkaan jarruttaa.
Suomi jäljessä Ruotsia vertailtaessa aineetonta pääomakantaa ja työn tuottavuuden kehitystä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi helmikuussa selvityksen Suomen aineettomasta pääomakannasta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Tuloksena oli, että Suomi ali-investoi. Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta ja Suomen työn tuottavuuden kehitys on ollut selvästi Ruotsia heikompi. Tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden hedelmien tuottavuusvaikutus on Ruotsissa peräti 17-kertainen verrattuna Suomen vastaavaan.
– Suomen talouskasvua pitää edistää ja hallitukselta odotetaan nyt tähän toimia. Erityisesti aineettomiin investointeihin pitää saada nyt vauhtia. Suomen taloudella on käsissään kohtalonhetket, jos emme tee riittävästi tuottavuuden lisäämiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. TKI-rahoitusta tulisi suunnata soveltavaan kehitystyöhön ja aloittaa yritysten tuottavuutta ja liiketoiminnan kasvua tukeva rahoitusohjelma, joka rahoittaisi myös kotimarkkinoilla toimivia kasvuyrityksiä. Lisäksi tulisi aloittaa työ lisäverovähennyksen käyttöönottamiseksi.
Lisäverovähennys eli ns. digiverokannustin on verovähennys, jonka tarkoitus on tukea ja kannustaa digitaalista muutosta yrityksissä. Tällöin yritys voisi vähentää tuloverostaan investoinnit esimerkiksi ohjelmistoihin, datankäsittelyyn ja automaation kehittämiseen.
– Digitalisaatio on palveluissa keskeinen ajuri niin kasvulle, tuottavuudelle kuin innovaatioille. Digitalisaatio mahdollistaa myös palveluiden kaupan maiden rajojen yli. Perinteisesti kotimarkkinoilla toimivatkaan yritykset eivät ole enää immuuneja kansainväliselle kilpailulle ja siksi meidän tulee pitää huolta siitä, että yritystemme toimintaympäristö mahdollistaa kasvun.
– Meillä on monia palvelualoja, joilla on mahdollisuus suureenkin tuottavuusloikkaan, jos valtio antaisi hieman enemmän taustatukea. Esimerkiksi arkkitehti- ja suunnitteluala, tekniset palvelut, luovat sisällöt tai logistiikkapalvelut eivät usein mahdu tämänhetkisiin TKI-rahoituskriteereihin, mutta hyötyisivät siitä tai lisäverovähennyksestä huomattavasti ja toisivat samalla kasvaessaan tuloja Suomen talouteen. Toivotaan, että hallitus ottaa tämän huomioon päätöksissään.
Paltan teemat kasvun vauhdittamiseksi:
Julkisen T&K-rahoituksen monipuolistaminen ja kohdentaminen yritysvetoisesti (minimissään 2/3 lisärahoituksesta):
- Kohdistetaan kasvavaa TKI-rahoitusta soveltavaan kehitystyöhön, yritysten tuottavuutta ja liiketoiminnan kasvua tukevaan rahoitusohjelmaan
Käynnistetään selvitys, jonka pohjalta otetaan käyttöön lisäverovähennys tuottavuutta parantavien investointien vauhdittamiseksi.
- Suunnataan vähennys investointeihin ja menoihin, jotka jäävät varsinaisen t&k-toiminnan ja t&k-toiminnan tukemista ohjaavien valtiontukikriteerien ulkopuolelle (esim. digitaaliset ratkaisut ja laitteet).
Hallitusohjelman digitalisaatiokirjausten toteuttaminen
- Vauhditetaan digitalisaatiota, datan sujuvaa liikkumista sekä tekoälyn hyödyntämistä koskevien säädöshankkeiden edistymistä
Työvoiman tarjonnan varmistaminen
- Helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa ja toteutetaan hallitusohjelman mukaiset koulutuspoliittiset uudistukset
Liikenteen vihreän siirtymän turvaaminen
- Resurssoidaan liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimia (mm. jakeluinfra ja kaluston hankintatuet)
Valtion yritysomistusten keventäminen ja varojen ohjaaminen tukemaan kasvua
- Mahdollistetaan infrainvestointien liikkeellelähtö etupainotteisesti (tie, rata, ml. korjausinvestoinnit)
